(eBook PDF) MATLAB An Introduction

with Applications 5th Edition

Visit to download the full and correct content document:
https://ebooksecure.com/download/ebook-pdf-matlab-an-introduction-with-application
s-5th-edition/
vi Preface

I hope that the book will be useful and will help the users of MATLAB to
enjoy the software.

Amos Gilat
Columbus, Ohio
November, 2013
gilat. l @osu.edu

To my parents Schoschana and Haim Gelbwacks

Contents
Preface v

Introduction 1

Chapter 1 Starting with MATLAB 5

1.1 STARTING MATLAB, MATLAB WINDOWS 5
1.2 WORKING IN THE COMMAND WINDOW 9
1.3 ARITHMETIC OPERATIONS WITH SCALARS 11
1.3.1 Order of Precedence 11
1.3.2 Using MATLAB as a Calculator 12
1.4 DISPLAY FORMATS 12
1.5 ELEMENTARYMATH BUILT-IN FUNCTIONS 14
1.6 DEFINING SCALAR VARIABLES 16
1.6.1 The Assignment Operator 16
1.6.2 Rules About Variable Names 18
1.6.3 Predefined Variables and Keywords 19
1.7 USEFUL COMMANDS FORMANAGING VARIABLES 19
1.8 SCRIPT FILES 20
1.8.1 Notes About Script Files 20
1.8.2 Creating and Saving a Script File 21
1.8.3 Running (Executing) a Script File 22
1.8.4 Current Folder 22
1.9 EXAMPLES OF MATLAB APPLICATIONS 24
1.10 PROBLEMS 27

Chapter 2 Creating Arrays 35

2.1 CREATING A ONE-DIMENSIONAL ARRAY (VECTOR) 35
2.2 CREATING A TwO-DIMENSIONAL ARR AY (MATRIX) 39
2.2.1 The zeros, ones and, eye Commands 40
2.3 NOTES ABOUT VARIABLES IN MATLAB 41
2.4 THE TRANSPOSE OPERATOR 41
2.5 ARRAY ADDRESSING 42
2.5.1 Vector 42
2.5.2 Matrix 43
2.6 USING A COLON : IN ADDRESSING ARRAYS 44
2.7 ADDING ELEMENTS TO EXISTING VARIABLES 46
2.8 DELETING ELEMENTS 48
2.9 BUILT-IN FUNCTIONS FOR HANDLING ARR AYS 49
2.10 STRINGS AND STRINGS AS VARIABLES 53
2.11 PROBLEMS 55

Chapter 3 Mathematical Operations with Arrays 63

3.1 ADDITION AND SUBTRACTION 64
3.2 ARRAYMULTIPLICATION 65
3.3 ARRAY DIVISION 68
vii
viii Contents

3.4 ELEMENT-BY-ELEMENT OPERATIONS 72

3.5 USING ARRAYS IN MATLAB BUILT-IN MATH FUNCTIONS 75
3.6 BUILT-IN FUNCTIONS FOR ANALYZING ARRAYS 75
3.7 GENERATION OF RANDOM NUMBERS 77
3.8 EXAMPLES OF MATLAB APPLICATIONS 80
3.9 PROBLEMS 86

Chapter 4 Using Script Files and Managing Data 95

4.1 THE MATLAB WORKSPACE AND THE WORKSPACE WINDOW 96
4.2 INPUT TO A SCRIPT FILE 97
4.3 OUTPUT COMMANDS 100
4.3.1 The disp Command 101
4.3.2 The fprintf Command 103
4.4 THE save AND load COMMANDS 111
4.4.1 The save Command 111
4.4.2 The load Command 112
4.5 IMPORTING AND EXPORTING DATA 114
4.5.1 Commands for Importing and Exporting Data 114
4.5.2 Using the Import Wizard 116
4.6 EXAMPLES OF MATLAB APPLICATIONS 118
4.7 PROBLEMS 123

Chapter 5 Two-Dimensional Plots 133

5.1 THE plot COMMAND 134
5.1.1 Plot of Given Data 138
5.1.2 Plot of a Function 139
5.2 THE fplot COMMAND 140
5.3 PLOTTING MULTIPLE GRAPHS IN THE SAME PLOT 141
5.3.1 Using the plot Command 141
5.3.2 Using the hold on and hold off Commands 142
5.3.3 Using the line Command 143
5.4 FORMATTING A PLOT 144
5.4.1 Formatting a Plot Using Commands 144
5.4.2 Formatting a Plot Using the Plot Editor 148
5.5 PLOTS WITH LOGARITHMIC AxES 149
5.6 PLOTS WITH ERROR BARS 150
5.7 PLOTS WITH SPECIAL GRAPHICS 152
5.8 HISTOGRAMS 153
5.9 POLAR PLOTS 156
5.10 PuTTING MULTIPLE PLOTS ON THE SAME PAGE 157
5.11 MULTIPLE FIGURE WINDOWS 157
5.12 PLOTTING USING THE PLOTS TOOLSTRIP 159
5.13 EXAMPLES OF MATLAB APPLICATIONS 160
5.14 PROBLEMS 165
Contents ix

Chapter 6 Programming in MATLAB 175

6.1 RELATIONAL AND LOGICAL OPERATORS 176
6.2 CONDITIONAL STATEMENTS 184
6.2.1 The if-end Structure 184
6.2.2 The if-else-end Structure 186
6.2.3 The if-elseif-else-end Structure 187
6.3 THE switch-case STATEMENT 189
6.4 LOOPS 192
6.4.1 for-end Loops 192
6.4.2 while-end Loops 197
6.5 NESTED LOOPS AND NESTED CONDITIONAL STATEMENTS 200
6.6 THE break AND continue COMMANDS 202
6.7 EXAMPLES OF MATLAB APPLICATIONS 203
6.8 PROBLEMS 211

Chapter 7 User-Defined Functions and Function Files 221

7.1 CREATING A FUNCTION FILE 222
7.2 STRUCTURE OF A FUNCTION FILE 223
7.2.1 Function Definition Line 224
7.2.2 Input and Output Arguments 224
7.2.3 The H1 Line and Help Text Lines 226
7.2.4 Function Body 226
7.3 LOCAL AND GLOBAL VARIABLES 226
7.4 SAVING A FUNCTION FILE 227
7.5 USING A USER-DEFINED FUNCTION 228
7.6 EXAMPLES OF SIMPLE USER-DEFINED FUNCTIONS 229
7.7 COMPARISON BETWEEN SCRIPT FILES AND FUNCTION FILES 231
7.8 ANONYMOUS FUNCTIONS 231
7.9 FUNCTION FUNCTIONS 234
7.9.1 Using Function Handles forPassing a Function into a Function
Function 235
7.9.2 Using a Function Name forPassing a Function into a Function
Function 238
7.10 SUBFUNCTIONS 240
7.11 NESTED FUNCTIONS 242
7.12 EXAMPLES OF MATLAB APPLICATIONS 245
7.13 PROBLEMS 248

Chapter 8 Polynomials, Curve Fitting, and Interpolation 261

8.1 POLYNOMIALS 261
8.1.1 Value of aPolynomial 262
8.1.2 Roots of aPolynomial 263
8.1.3 Addition, Multiplication, and Division ofPolynomials 264
8.1.4 Derivatives ofPolynomials 266
8.2 CURVE FITTING 267
8.2.1 Curve Fitting withPolynomials; The polyfit Function 267
8.2.2 Curve Fitting with Functions Other thanPolynomials 271
x Contents

8.3 INTERPOLATION 274

8.4 THE BASIC FITTING INTERFACE 278
8.5 EXAMPLES OF MATLAB APPLICATIONS 281
8.6 PROBLEMS 286

Chapter 9 Applications in Numerical Analysis 295

9.1 SOLVING AN EQUATION WITH ONE VARIABLE 295
9.2 FINDING A MINIMUM OR A MAXIMUM OF A FUNCTION 298
9.3 NUMERICAL INTEGRATION 300
9.4 ORDINARY DIFFERENTIAL EQUATIONS 303
9.5 EXAMPLES OF MATLAB APPLICATIONS 307
9.6 PROBLEMS 313

Chapter 10 Three-Dimensional Plots 323

10.1 LINE PLOTS 323
10.2 MESH AND SURFACE PLOTS 324
10.3 PLOTS WITH SPECIAL GRAPHICS 331
10.4 THE view COMMAND 333
10.5 EXAMPLES OF MATLAB APPLICATIONS 336
10.6 PROBLEMS 341

Chapter 11 Symbolic Math 347

11.1 SYMBOLIC OBJECTS AND SYMBOLIC EXPRESSIONS 348
11.1.1 Creating Symbolic Objects 348
11.1.2 Creating Symbolic Expressions 350
11.1.3 The fmdsym Command and the Default Symbolic
Variable 353
11.2 CHANGING THE FORM OF AN EXISTING SYMBOLIC EXPRESSION 354
11.2.1 The collect, expand, and factor Commands 354
11.2.2 The simplify and simple Commands 356
11.2.3 The pretty Command 357
11.3 SOLVING ALGEBRAIC EQUATIONS 358
11.4 DIFFERENTIATION 363
11.5 INTEGRATION 365
11.6 SOLVING AN ORDINARY DIFFERENTIAL EQUATION 366
11.7 PLOTTING SYMBOLIC EXPRESSIONS 369
11.8 NUMERICAL CALCULATIONS WITH SYMBOLIC EXPRESSIONS 372
11.9 EXAMPLES OF MATLAB APPLICATIONS 376
11.10 PROBLEMS 384

Appendix: Summary of Characters, Commands, and

Functions 393

Answers to Selected Problems www.wiley.com/college/gilat

Index 401
 Introduction

MATLAB is a powerful language for technical computing. The name MATLAB

stands for MATrix LABoratory, because its basic data element is a matrix (array).
MATLAB can be used for math computations, modeling and simulations, data
analysis and processing, visualization and graphics, and algorithm development.
MATLAB is widely used in universities and colleges in introductory and
advanced courses in mathematics, science, and especially engineering. In industry
the software is used in research, development, and design. The standard
MATLAB program has tools (functions) that can be used to solve common
problems. In addition, MATLAB has optional toolboxes that are collections of
specialized programs designed to solve specific types of problems. Examples
include toolboxes for signal processing, symbolic calculations, and control
systems.
Until recently, most of the users of MATLAB have been people with
previous knowledge of programming languages such as FORTRAN and C who
switched to MATLAB as the software became popular. Consequently, the
majority of the literature that has been written about MATLAB assumes that the
reader has knowledge of computer programming. Books about MATLAB often
address advanced topics or applications that are specialized to a particular field.
Today, however, MATLAB is being introduced to college students as the first (and
often the only) computer program they will learn. For these students there is a
need for a book that teaches MATLAB assuming no prior experience in computer
programming.

The Purnose of This Book

MATLAB: An Introduction with Applications is intended for students who are

using MATLAB for the first time and have little or no experience in computer
programming. It can be used as a textbook in freshmen engineering courses or in
workshops where MATLAB is being taught. The book can also serve as a
reference in more advanced science and engineering courses where MATLAB is
used as a tool for solving problems. It also can be used for self-study ofMATLAB
by students and practicing engineers. In addition, the book can be a supplement or
a secondary book in courses where MATLAB is used but the instructor does not
have the time to cover it extensively.

Topics Covered
MATLAB is a huge program, and therefore it is impossible to cover all of it in one
book. This book focuses primarily on the foundations of MATLAB. The
1
2 Introduction

assumption is that once these foundations are well understood, the student will be
able to learn advanced topics easily by using the information in the Help menu.
The order in which the topics are presented in this book was chosen
carefully, based on several years of experience in teaching MATLAB in an
introductory engineering course. The topics are presented in an order that allows
the student to follow the book chapter after chapter. Every topic is presented
completely in one place and then used in the following chapters.
The first chapter describes the basic structure and features of MATLAB and
how to use the program for simple arithmetic operations with scalars as with a
calculator. Script files are introduced at the end of the chapter. They allow the
student to write, save, and execute simple MATLAB programs. The next two
chapters are devoted to the topic of arrays. MATLAB's basic data element is an
array that does not require dimensioning. This concept, which makes MATLAB a
very powerful program, can be a little difficult to grasp for students who have only
limited knowledge of and experience with linear algebra and vector analysis. The
concept of arrays is introduced gradually and then explained in extensive detail.
Chapter 2 describes how to create arrays, and Chapter 3 covers mathematical
operations with arrays.
Following the basics, more advanced topics that are related to script files
and input and output of data are presented in Chapter 4. This is followed by
coverage of two-dimensional plotting in Chapter 5. Programming with MATLAB
is introduced in Chapter 6. This includes flow control with conditional statements
and loops. User-defmed functions, anonymous functions, and function functions
are covered next in Chapter 7. The coverage of function files (user-defmed
functions) is intentionally separated from the subject of script files. This has
proven to be easier to understand by students who are not familiar with similar
concepts from other computer programs.
The next three chapters cover more advanced topics. Chapter 8 describes
how MATLAB can be used for carrying out calculations with polynomials, and
how to use MATLAB for curve fitting and interpolation. Chapter 9 covers
applications of MATLAB in numerical analysis. It includes solving nonlinear
equations, finding minimum or a maximum of a function, numerical integration,
and solution of first-order ordinary differential equations. Chapter 10 describes
how to produce three-dimensional plots, an extension of the chapter on two­
dimensional plots. Chapter 11 covers in great detail how to use MATLAB in
symbolic operations.

The Framework of a '[mical Chapter

In every chapter the topics are introduced gradually in an order that makes the
concepts easy to understand. The use of MATLAB is demonstrated extensively
within the text and by examples. Some of the longer examples in Chapters 1-3 are
titled as tutorials. Every use of MATLAB is printed with a different font and with
a gray background. Additional explanations appear in boxed text with a white
background. The idea is that the reader will execute these demonstrations and
Introduction 3

tutorials in order to gain experience in usingMATLAB. In addition, every chapter

includes formal sample problems that are examples of applications of MATLAB
for solving problems in math, science, and engineering. Each example includes a
problem statement and a detailed solution. Some sample problems are presented
in the middle of the chapter. All of the chapters (except Chapter 2) have a section
at the end with several sample problems of applications. It should be pointed out
that problems withMATLAB can be solved in many different ways. The solutions
of the sample problems are written such that they are easy to follow. This means
that in many cases the problem can be solved by writing a shorter, or sometimes
"trickier," program. The students are encouraged to try to write their own solu­
tions and compare the end results. At the end of each chapter there is a set of
homework problems. They include general problems from math and science and
problems from different disciplines of engineering.

Symbolic Calculations

MATLAB is essentially a software for numerical calculations. Symbolic math

operations, however, can be executed if the Symbolic Math toolbox is installed.
The Symbolic Math toolbox is included in the student version of the software and
can be added to the standard program.

Software and Hardware

The MATLAB program, like most other software, is continually being developed
and new versions are released frequently. This book covers MATLAB Version
8.2.0.701, Release 2013b. It should be emphasized, however, that the book covers
the basics of MATLAB, which do not change much from version to version. The
book covers the use of MATLAB on computers that use the Windows operating
system. Everything is essentially the same when MATLAB is used on other
machines. The user is referred to the documentation of MATLAB for details on
using MATLAB on other operating systems. It is assumed that the software is
installed on the computer, and the user has basic knowledge of operating the
computer.

T he Order of Topics in the Book

It is probably impossible to write a textbook where all the subjects are presented
in an order that is suitable for everyone. The order of topics in this book is such
that the fundamentals ofMATLAB are covered first (arrays and array operations),
and, as mentioned before, every topic is covered completely in one location,
which makes the book easy to use as a reference. The order of the topics in this
fifth edition is the same as in the previous edition. Programming is introduced
before user-defmed functions. This allows using programming in user-defmed
functions. Also, applications ofMATLAB in numerical analysis follow Chapter 8
which covers polynomials, curve fitting, and interpolation.
 Chapterl

Starting with
MATLAB

This chapter begins by describing the characteristics and purpose of the different
windows in MATLAB. Next, the Command Window is introduced in detail. The
chapter shows how to use MATLAB for arithmetic operations with scalars in
much to the way that a calculator is used. This includes the use of elementary
math functions with scalars. The chapter then shows how to define scalar vari­
ables (the assigmnent operator) and how to use these variables in arithmetic calcu­
lations. The last section in the chapter introduces script files. It shows how to
write, save, and execute simple MATLAB programs.

1.1 STARTING MATLAB, MATLAB WINDOWS

It is assumed that the software is installed on the computer, and that the user can
start the program. Once the program starts, the MATLAB desktop window opens
with the default layout, Figure 1-1. The layout has a Toolstrip at the top, the Cur­
rent Folder Toolbar below it, and four windows underneath. At the top of the
Toolstrip there are three tabs: HOME, PLOTS, and APPS. Clicking on the tabs
changes the icons in the Toolstrip. Commonly, MATLAB is used with the HOME
tab selected. The associated icons are used for executing various commands, as
explained later in this chapter. The PLOTS tab can be used to create plots, as
explained in Chapter 5 (Section 5.12), and the APPS tab can be used for opening
additional applications and Toolboxes of MATLAB.

The default layout

The default layout (Figure 1-1) consists of the following four windows that are
displayed under the Toolstrip: the Command Window (larger window at the cen­
ter), the Current Folder Window (on the left) and the Workspace and Command
History windows (on the right). A list of several MATLAB windows and their
purposes is given in Table 1-1.
Four of the windows-the Command Window, the Figure Window, the Editor
Window, and the Help Window-are used extensively throughout the book and

5
6 Chapter 1: Startin.: with MATLAB

, ..;. MATl.AB R20Bb

.� ..
Clsw:tdlWI'll»ws .. ®I Starch Documentation

(]> An11lyze cooe

db m a;,, Open Vlll'l!ltlole ,..
<ow"'"'"
UEl III
£ir.RunandTrne
@Preferences

r«rw New Open hiport s.r.ve Laywt �tPath

Script • ..,. 011111 W!llb{wlce ClearWortspllr: e '9' " Cle.!lrCo!Tinllnds ,...

• + [J'] �11M � C: � U�m � gilat1 • Document� • MATLAB.

(ommandWindow ® Worlupace

D Name- Name .a. Value

CommandHistory @
· ·ls-- 10/2/2013 3:01 PM --

Figure 1-1: The default view ofMATLAB desktop.

are briefly described on the following pages. More detailed descriptions are
included in the chapters where they are used. The Command History Window,
Current Folder Window, and the Workspace Window are described in Sections
1.2, 1.8.4, and 4.1, respectively.
Command Window: The Command Window is MATLAB 's main window and
opens when MATLAB is started. It is convenient to have the Command Window
as the only visible window. This can be done either by closing all the other win­
dows, or by selecting Command Window Only in the menu that opens when the
Layout icon on the Toolstrip is selected. To close a window, click on the pull­
down menu at the top right-hand side of the window and then select Close. Work­
ing in the Command Window is described in detail in Section 1.2.

Table 1-1: MATLAB windows

Window Purpose

Command Window Main window, enters variables, runs

programs.

Figure Window Contains output from graphic

commands.

Editor Window Creates and debugs script and

function files.

Help Window Provides help information.

Command History Window Logs commands entered in the

Command Window.
1.1 Starting MATLAB. MATLAB Windows 7

Table 1-1: MATLAB windows

Window Purpose

Workspace Window Provides information about the

variables that are stored.

Current Folder Window Shows the files in the current folder.

Figure Window: The Figure Window opens automatically when graphics com­
mands are executed, and contains graphs created by these commands. An example
of a Figure Window is shown in Figure 1-2. A more detailed description of this
window is given in Chapter 5.

IJ Figur� 1
file ,Edit Yiew Insert Iools. Q.esktop Window Help

Plot of the function y�1 4cos(x)

40 �--�----�--��-

30

20
1
0

-10

- 20

-30

-40
-so o'-----
-- -----'---------'---
" ------
-- -'---------'-----
-- -:'::-1o 1 -
2L
---,-
----
-:'::-14 ---6
----
1"
2 4
____

Figure 1-2: Example of a Figure Window.

Editor Window: The Editor Window is used for writing and editing programs.
This window is opened by clicking on the New Script icon in the Toolstrip, or by
clicking on the New icon and then selecting Script from the menu that opens. An
example of an Editor Window is shown in Figure 1-3.More details on the Editor
Window are given in Section 1.8.2, where it is used for writing script files, and in
Chapter 7, where it is used to write function files.
Help Window: The Help Window contains help information. This window can
be opened from the Help icon in the Toolstrip of the Command Window or the
toolbar of any MATLAB window. The Help Window is interactive and can be
used to obtain information on any feature ofMATLAB. Figure 1-4 shows an open
Help Window.

When MATLAB is started for the first time, the screen looks like that shown
in Figure 1-1. For most beginners it is probably more convenient to close all the
8 Chapter 1: Startin.: with MATLAB

r- !3 Editor- Unt:itledJ*

EDrTOR PUBLISH VIEW

Find Files
Ul [) &> � � Run Section
EDIT NAVIGATE Breakpoints Ru n Run and Run and =
Advance
Prin t . nne Advance

Example of a script file.

This program calculates the roots of a quadratic equation:
� a�x�2 + b�x +c = 0

a-�; b--9; c--17.5;

DIS=sqrt (b"2-4iira'"'c);

�(-b+di3) I (2"'"a)
x1�(-b-dis)/(2'a)

Figure 1-3: Example of an Editor Window.

�' Help

... �

Contents Search Documentation

Docurnerrtalion Cer.ler

.,

> Getting Started wilh MATl.AB

MATLAB
Examples
GeHing Started Examples Release No1es
Release Notes
Functions
> Language Fundamentals
> Language Fundamentals SyrJta,;, opera!OJs, data types, array irKfexing aOO m.:mipul.alioo

> Mathematics

> Grapllics > Mathematics

> Programmi ng Scripls and Functions UneM algebra. basic statistics, differentiation aOO integrals, Fourier

> Data and File Management tr.:msforrns, -arKI other mathematics

> GUI Building

> Advanced Software Development > Graphics

> De5ktop Environmenl Two- alllf three-dimensiooal plol.s, dala exploration and visualiz.alion

techniques, images, printing, arK! graphics objects

> Programming Scripts and Functions

Program Iiies, control now, edltir�g, debugging

> Data and File Management

Data import and exp<Ht, wort.space, li!€5 and folders

> GUI Building

Application development usillQ GUIDE alld callbac:ks

> Advanced Software Development

Objecl-orienled programming; code performance; unit testing; mterfaces to
Java"', CIC+t-, .NET and other la�uage:s

file:/1/C:/Proqram F11es/MATLAB/R2013b/help/matlab/relea<e-note<.html

Figure 1-4: The Help Window.

1.2 Working in the Command Window 9

windows except the Command Window. The closed windows can be reopened by
selecting them from the layout icon in the Toolstrip. The windows shown in Fig­
ure 1-1 can be displayed by clicking on the layout icon and selecting Default in
the menu that opens. The various windows in Figure 1-1 are docked to the desk­
top. A window can be undocked (become a separate, independent window) by
dragging it out. An independent window can be redocked by clicking on the pull­
down menu at the top right-hand side of the window and then selecting Dock.

1.2 WORKING IN THE COMMAND WINDOW

The Command Window is MATLAB's main window and can be used for execut­
ing commands, opening other windows, running programs written by the user, and
managing the software. An example of the Command Window, with several sim­
ple commands that will be explained later in this chapter, is shown in Figure 1-5 .

..JJ. MA.TlAB R2013b

HOME PLOTS APPS

New New Open ]= CofTllare rnport Save Layout Se!Path

Scr'p: .. om WorKspace Add-OM •

+• rn � I � C: � Users � gil.rtl ,. Doc:uments � MATLAB

>> 2"" (1+3}

To type a command the cursor is placed

next to the command prompt ( >> ).

Figure 1-5: The Command Window.

Notes for working in the Command Window:

• To type a command, the cursor must be placed next to the command prompt ( >> ).

• Once a command is typed and the Enter key is pressed, the command is executed.
However, only the last command is executed. Everything executed previously
(that might be still displayed) is unchanged.

• Several commands can be typed in the same line. This is done by typing a comma
between the commands. When the Enter key is pressed, the commands are exe­
cuted in order from left to right.

• It is not possible to go back to a previous line that is displayed in the Command

Window, make a correction, and then re-execute the command.
10 Chapter 1: Startin.: with MATLAB

•
A previously typed command can be recalled to the command prompt with the up­
arrow key (t ). When the command is displayed at the command prompt, it can
be modified if needed and then executed. The down-arrow key ( .t) can be used to
move down the list of previously typed commands.

•
If a command is too long to fit in one line, it can be continued to the next line by
typing three periods ... (called an ellipsis) and pressing the Enter key. The con­
tinuation of the command is then typed in the new line. The command can con­
tinue line after line up to a total of 4,096 characters.
The semicolon ( ; ):
When a command is typed in the Command Window and the Enter key is
pressed, the command is executed. Any output that the command generates is dis­
played in the Command Window. If a semicolon ( ; ) is typed at the end of a com­
mand, the output of the command is not displayed. Typing a semicolon is useful
when the result is obvious or known, or when the output is very large.
If several commands are typed in the same line, the output from any of the
commands will not be displayed if a semicolon instead of a comma is typed
between the commands.

Typing%:
When the symbol% (percent) is typed at the beginning of a line, the line is desig­
nated as a comment. This means that when the Enter key is pressed the line is not
executed. The% character followed by text (comment) can also be typed after a
command (in the same line). This has no effect on the execution of the command.
Usually there is no need for comments in the Command Window. Comments,
however, are frequently used in a program to add descriptions or to explain the
program (see Chapters 4 and 6).
The clc command:
The clc command (type clc and press Enter) clears the Command Window.
After typing in the Command Window for a while, the display may become very
long. Once the clc command is executed, a clear window is displayed. The com­
mand does not change anything that was done before. For example, if some vari­
ables were defined previously (see Section 1.6), they still exist and can be used.
The up-arrow key can also be used to recall commands that were typed before.

The Command History Window:

The Command History Window lists the commands that have been entered in the
Command Window. This includes commands from previous sessions. A com­
mand in the Command History Window can be used again in the Command Win­
dow. By double-clicking on the command, the command is reentered in the
Command Window and executed. It is also possible to drag the command to the
Command Window, make changes if needed, and then execute it. The list in the
Command History Window can be cleared by selecting the lines to be deleted and
1.3 Arithmetic Operations with Scalars 11

then right-clicking the mouse and selecting Delete Selection. The whole history
can be deleted by right-clicking the mouse and selecting choose Clear Command
History in the menu that opens.

1.3 ARITHMETIC OPERATIONS WITH SCALARS

In this chapter we discuss only arithmetic operations with scalars, which are num­
bers. As will be explained later in the chapter, numbers can be used in arithmetic
calculations directly (as with a calculator) or they can be assigned to variables,
which can subsequently be used in calculations. The symbols of arithmetic opera­
tions are:

Ooeration Simbol Examole

Addition + 5+3

Subtraction 5-3

Multiplication * 5*3

Right division I 5/3

Left division \ 5\3=3/5

Exponentiation A 5 A 3 (means 53= 125)

It should be pointed out here that all the symbols except the left division are
the same as in most calculators. For scalars, the left division is the inverse of the
right division. The left division, however, is mostly used for operations with
arrays, which are discussed in Chapter 3.

1.3.1 Order ofPrecedence

MATLAB executes the calculations according to the order of precedence dis­
played below. This order is the same as used in most calculators.

Precedence Mathematical Ooeration

First Parentheses. For nested parentheses, the innermost

are executed ftrst.

Second Exponentiation.

Third Multiplication, division (equal precedence).

Fourth Addition and subtraction.

In an expression that has several operations, higher-precedence operations are

executed before lower-precedence operations. If two or more operations have the
same precedence, the expression is executed from left to right. As illustrated in the
next section, parentheses can be used to change the order of calculations.
12 Chapter 1: Startin.: with MATLAB

1.3.2 Using MATLAB as a Calculator

The simplest way to use MATLAB is as a calculator. This is done in the Com­
mand Window by typing a mathematical expression and pressing the Enter key.
MATLAB calculates the expression and responds by displaying ans = followed
by the numerical result of the expression in the next line. This is demonstrated in
Tutorial 1-1.

Tutorial1-1: Using MATLAB as a calculator.

» 7+8/2 ......
---------l[ Type and press Enter.
ans =

11
[ 8/2 is executed first. )
» (7+8)/2 ...
... [
--------l Type and press Enter. J
ans =
7+8 is executed first. )
7.5000
>> 4+5/3+2
ans = 5/3 is executed first. )
7.6667
» 5 ... 3/2
ans =
[ 5A3 is executed first, /2 is executed next.
62.5000
>> 27 ... (1/3)+32 ... 0.2
1/3 is executed frrst, 27A(1/3) and 32A0.2 are
ans =

executed next, and + is executed last.

5
>> 27 ... 1/3+32 ... 0.2
27A1 and 32A0.2 are executed frrst, /3 is exe­
ans cuted next, and + is executed last.
11

» 0. 7854-(0. 7854) ... 3/(1*2*3)+0. 785 ... 5/(1*2*3*4*5) � • • •

-(0.785) ... 7/(1*2*3*4*5*6*7) r-------------- �-��

Type three periods ... (and press Enter) to
continue the expression on the next line.
ans

0.7071
>>
The last expression is the first four
terms of the Taylor series for sin(1t/4).

1.4 DISPLAY FORMATS

The user can control the format in which MATLAB displays output on the screen.
In Tutorial 1-1, the output format is fixed-point with four decimal digits (called
short), which is the default format for numerical values. The format can be
1.4 Display Formats 13

changed with the format command. Once the format command is entered, all
the output that follows is displayed in the specified format. Several of the avail­
able formats are listed and described in Table 1-2.
MATLAB has several other formats for displaying numbers. Details of these
formats can be obtained by typing help format in the Command Window. The
format in which numbers are displayed does not affect how MATLAB computes
and saves numbers.

Table 1-2: Display formats

Command Description Example

format short Fixed-point with 4 decimal » 290/7

digits for: ans =

41.4286
0.001 :5: number :5: 1000
Otherwise display format
short e.

format long Fixed-point with 15 decimal » 290/7

digits for: ans =

41.428571428571431
0.001 :5: number :5: 100
Otherwise display format
long e.

format short e Scientific notation with 4 » 290/7

decimal digits. ans =

4.1429e+001
format long e Scientific notation with 15 » 290/7
decimal digits. ans =

4.142857142857143e+001
format short g Best of 5-digit fixed or » 290/7
floating point. ans =

41.429
format long g Best of 15-digit fixed or » 290/7
floating point. ans =

41.4285714285714
format bank Two decimal digits. » 290/7
ans =

41.43
format compact Eliminates empty lines to allow more lines with
information displayed on the screen.

format loose Adds empty lines (opposite of compact ).

Another random document with
no related content on Scribd:
 Hän oli tehnyt sen havainnon, että yleensä kaikki itse asiassa on
varsin yksinkertaista.

Ihmisiä oli helppo ymmärtää ja hallita, erittäinkin lapsia. Oli vain

tarpeen antaa heille muutamia varmoja tukikohtia ja johtaa heidät
oikealle tielle. Siitä pysyisivät he ainiaan kiitollisina.

Hänen rouvansa hymyili jälleen.

Samassa tuli rouva Thammers sisään illalliselle.

Juttelu keskeytyi hieman — yksin hypoteesi uusien tähtien

synnystäkin jäi kesken esityksen.

Tiedettiin ken hän oli, olivathan hänen lapsensa jo aikaisemmin

tulleet sisään. Nyt piti hiukan tarkastaa äitiäkin.

Muuan käytännöllinen olento kohenteli hiukan halkoja, niin että

valo lankesi solakan, hiukan kumarassa kulkevan naisen ylitse, joka
tuli sisään ja meni lastensa luo.

Toiset noista oppineista, likinäköisistä herroista silmäilivät häntä

hetken, ja heistä tuo hento olento ei ollut aivan suloa vailla. Mutta
eihän hän ollut nuori. Ja tuota aivan vastustamatonta
viehättäväisyyttä, joka herättää oppineidenkin miesten
mielenkiinnon, ei hänessä ollut — ja niin palattiin hypoteesiin uusien
tähtien synnystä.

Joillakuilla toisilla oli enemmän aikaa ja paremmat silmät. Heistä

hän näytti olevan niitä, joita täytyi katsoa kauan. Silloin hän kävi
oikein mieltäkiinnittäväksi.
 Hänen olennossaan oli samalla jonkinmoista velttoutta ja
nuorekasta, hempeätä notkeutta, ja ilmeessä kuvastui kuin vielä
elämätöntä kesää ja samalla elämään kyllästymistä, kieltäymystä.
Iho oli valkoinen ja kalpea, silmien väri omituisen kuulakka — ja
katse näytti kilpistyvän pois ympäristöstä.

Naiset huomasivat heti että hänen tukkansa alkoi harmaantua, ja

tuo omituisen hajamielinen ilme ei lisännyt hänen
viehättäväisyyttään.

Thamar rouva istui hymyillen itseksensä. Hänen täytyi ajatella

suljettua taloa. Tulee päivä, jolloin ovet ja akkunat heitetään auki —
— —.

Edelleen ajatteli hän: onkohan tuolla naisella rakastaja? Sellaiset

asiat kiinnittivät Thamar rouvan mieltä. Hän ottaisi hänet kyllä
huomaansa!

Nurkassa akkunan vieressä istui tukkukauppias Stern,

liikanimeltään
Omar Pasha.

Hän katsoi myös tulokasta, hänen rauhallisia kasvojansa, hänen

hiljaista, lempeätä ilmettänsä. Hän nautti noiden hitaiden liikkeiden
sulosta. Ne vaikuttivat häneen kuin musiikki.

Hänen huomionsa kiintyi suuhun. Siinä oli omituinen, terävähkö

piirre — kuin kärsimysten uurtama.

Hänen täytyi muistella ääntä, jonka oli kuullut kaukaisina aikoina,

— matalaa, verhottua, omituisen pehmeää ääntä — — —.

Hänen katseensa hyväili tuota olentoa.

 Sitten kumartui hän eteenpäin pää kätten nojassa, ja siten jäi hän
istumaan.

Hän tunsi tulijan. Hän oli löytänyt hänet itsensä tuon valjun
hiljaisuuden keskeltä, joka häntä ympäröi.

Kun rouva Thammers nousi pöydästä, nousi myöskin Thamar

rouva paikaltaan, toivotti herttaisesti hymyillen hänet tervetulleeksi ja
esitteli seurueen hänelle.

Lehtori sai muuttaa paikkaa. Thamar rouva halusi saada uuden

vieraan rinnallensa istumaan.

Naiset lausuivat muutamia ystävällisiä sanoja. Kun Thamar rouva

oli noin suopea, oli itsestään selvää että muutkin olisivat.

Iloisesti katsoi rouva Thamar ympärilleen: — Missäs Omar Pasha

on? Hän ei ole tänään hyvällä tuulella,

ce jeune Omar, pacha de Nègreport — parceque son tigre

de Nubie est mort.

Voin kertoa, että hän on meidän enfant terrible, inhimillisen

vaihtelevaisuuden edustaja; huomenna hän ehkä jo tanssii
cancan'ia! — Suvaitsetteko vapautua afrikkalaisista unelmistanne ja
tulla esiin nurkastanne. Voin uskoa teille, everstinna, että hän on
vaipunut mietelmiin ihmisten typeryydestä, josta hän aikoo kirjoittaa
kirjan.

Nurkassa istuja tuli hymyillen esiin ja kumarsi.

— Minusta kerrotaan mitä ihmeellisimpiä asioita. — Ken jaksaisi

syventyä sellaiseen?
 Thamar rouva nauroi: — Tänään pashamme on pahalla päällä.
Silloin ei hän voi hillitä huonoa tuultaan.

Tukkukauppias Stern oli mies, johon kaikki naiset rakastuivat, jo

yksistään hänen kauniin ulkomuotonsa takia. Ja sitten oli hän niin
aivan toisenlainen kuin muut. Eikä koskaan tiennyt, mitä hänellä
oikeastaan oli mielessä, — ja se lisäsi myöskin hänen
viehätysvoimaansa.

Näytti siltä kuin hän aikoisi sanoa jotain puolustukseksensa —

mutta hänen rouvansa kimeä ääni kajahti väliin.

— On neljä asiaa, jotka kiinnittävät mieltäni, aivan totta, neljä

asiaa.

Mutta mitkä neljä ne olivat, se ei tullut tunnetuksi. Don Miguel oli

istunut soittokoneen ääreen, ja lyötyään muutamia mahtavia
alkusointuja hän jatkoi valssilla, joka vaikutti kuin olisi siinä ollut
kasaantuneena monen sukupolven kevytmielisyys.

Naisista se oli kaunis, ja he lausuivat tämän johdosta jotain rouva

Thammersille.

Sitten piti rouva Lissin laulaa. Sen oli hän luvannut. Mutta oli aina
tarpeen koko joukko valmistuksia, kun rouva Liss ryhtyi laulamaan.

Siitä tuli työtä monelle herralle.

Tuon sekavan hälinän keskeltä kuuli rouva Thammers äkkiä

tyttärensä itsetietoisen äänen.

Se oli juuri ihmeellistä Gertrudissa, että hänellä aina oli varmat,

valmiit mielipiteet kaikenmoisesta.
 Äiti katsoi häneen ja kohtasi hänen kirkkaan, avoimen katseensa,
tuollaisen katseen, joka hakee kaikkea vähäpätöistä, saadaksensa
parjaamisen aihetta.

Gertrud ja Birger olivat anastaneet itselleen parin paraista

paikoista valkean ääressä ja näyttivät jo täysin kotiutuneilta.

Äitiin tuo vaikutti omituisesti, sillä itse puolestaan hän istui

paikallaan arkana kuin koulutyttö, sydän käsittämättömän tuskan
ahdistamana.

Vihdoinkin alkoi rouva Liss laulaa. Hän esitti nuoren lyyrikon,

lupaavan säveltäjän uusia lauluja.

Hänellä oli miellyttävä, vaatimaton ääni. Hänellä sanottiin olevan

paljon mielikuvitusta. Hän voi tyhjästä luoda jotakin. Mitä
syvällisimmällä salaperäisyydellä, kuin aikoisi uskoa toisille
salajuonen, tai tulisen kaihoisasti viserteli hän esiin mitä
jokapäiväisimmät sanat.

Tänään oli hän hyvissä äänivaroissa, ja nuo kirkkaat sävelet

soinnahtelivat viehättävän tunteellisina.

Kuullos,
Jos uskallusta,
Jos uskallusta Sull' lie!

Ja äkkiä, intohimoisesti seurasi:

Oi, jospa silkkiliivit

Valkoiset mulla ois!
 Joka laulun jälkeen puhkesi nuorison ihastus myrskyäviin
suosionosoituksiin.

Thamar rouva loi nopean, ihmettelevän katseen Thora

Thammersiin.

Tämä istui välinpitämättömänä, nähtävästi täysin tietämätönnä

siitä, mikä merkitys oli rouva Thamar Gyllenskjoldin hänelle
osoittamalla huomaavaisuudella.

Nyt tuli rovastinrouva Hemb istumaan hänen rinnallensa.

Sensijaan kuin rovasti kernaimmin puhui suoviljelyksestä, ja

omistaen itse oivan terveyden ei voinut käsittää kuinka kukaan voi
olla sairas, otti hänen vaimonsa aina keskustelun lähtökohdaksi
ihmisluonnon raihnaisuuden.

Hänellä oli varma, aina uudistuva keskusteluaine. Hän katsoi

velvollisuudekseen antaa ihmisille hyviä neuvoja, eikä hänen
varastonsa koskaan loppunut.

Hänen mielestänsä everstinrouva oli liian kalpea.

— Teidän pitää juoda lämmintä vettä! sanoi hän. — Se virkistää

koko ruumista. Ja teidän iällänne on se erittäin terveellistä… En
tiedä, ymmärrättekö, mitä tarkoitan — — —.

Ja hän alkoi innokkaasti selittää, mitä tarkoitti.

Nyt lähestyi rovastin sisar. Hän halusi myöskin osoittaa rouva

Thammersille ystävällisyyttä.
 Hän oli pieni, laiha ja huolestunut. Monivuotinen kokemus elämän
vastahakoisuuksista piti hänessä aina hereillä tunteen, että jotain oli
hullusti. Hänen puheensa päättyi aina mielipahan ilmaukseen siitä,
ettei hän pystynyt sitä korjaamaan.

Nyt olisi hänen mielestänsä ollut parempi rouva Thammersille, jos

luonto täällä ylhäällä olisi ollut toisenlainen, — jos täällä olisi voinut
kasvaa ruusuja, esimerkiksi tuollaisia suuria, monenkertaisia,
kullankellerviä…

Hän katsoi rouva Thammersia silmiin katseella, kuin olisi valmis

menemään tuleen hänen tähtensä.

Thora Thammers nousi äkkiä paikaltansa.

Hänen kasvonsa olivat värittömät, katse oli raukea, kuin ei hän

näkisi mitään.

— Nyt minun täytyy lähteä! sanoi hän. — Hyvää yötä!

Thamar rouva nyökkäsi lempeästi. Hän katsoi hänen jälkeensä ja

nyökkäsi jälleen, kuin vastaukseksi omiin ajatuksiinsa.

Rovastinrouvan täytyi — kaikesta hyväntahtoisuudestaan

huolimatta — katsoa rouva Thammersia hiukan kiittämättömäksi.

3.

Rouva Thora Thammers pysähtyi hetkeksi portaille.

 Hänen takkavalkean häikäisemissä silmissänsä näytti ympäristö
aluksi aivan pimeältä.

Mutta sitten kävi pimeästä esiin hämärä kesäilta, tunturin luomine

varjoineen. Hän näki nummen kuvastuvan kohden taivaanrantaa niin
houkuttelevan pimeänä ja hiljaisena — — —

Hän löysi pienen polun, joka pihasta johti hakaan. Yli kivien ja
kantojen, joihin hän loukkasi itseään puolipimeässä, kulki hänen
tiensä kohden nummea.

Hän ajatteli: kunpa vain sitten löydän takaisin.

Sitten hän ajatteli välinpitämättömästi: sama, vaikka en

löytäisikään.

Hän kulki kulkemistaan, kunnes ei enää jaksanut. Sitten hän kävi

istumaan kanervikkoon.

Hän tiesi, että tässä hän oli oikealla paikallaan, — paikalla, johon
voi piiloutua.

Hän istui ja katsoi ympärilleen — — loivasti ylenevää nummea,

joka vähitellen piiloutui pimeään — lienteästi ja hiljaa kuin uinuva
meri.

Taivas sen yläpuolella oli täynnä suuria joutsensiipiä. Ja

kauimpana pohjoisessa uiskenteli kullanhohtava pilvenhattara.

Se katosi hänen sitä silmäillessään.

Kaikki pimeni, vallitsi juhlallinen hiljaisuus. Tuuli, koko luonto

nukkui.
 Hän istui liikkumatonna. Hän tuli ajatelleeksi opetuslasta, joka
polvistuneena kirkastusvuorelle pyysi saada rakentaa sinne majansa
kirkkauteen. — — Hän puolestaan olisi halunnut rukoilla että saisi
olla täällä pimeässä… vuodattaa sielunsa viimeiseen
hengenvetoon… antaa sen liidellä yli aavan nummen, tyynesti
nukkuvain kukkasten keskellä… löytääksensä levon.

Hän istui hiljaa, kuin ei olisi halunnut ikinä lähteä sieltä.

Kuului hiljaista suhinaa. Tuuli heräsi kaukana metsässä.

Se kuiskaili lehvikossa, alkoi kertoella ihmeellisiä asioita.

Hän värähti. Oliko hänen kylmä? Olihan ilma lämmin ja lenseä, oli
tyyntä, — tuo hiljainen tuulenhenkäys vain kävi yli nummen.

Mutta hän oli kuulevinaan kaikkialla liikettä, — kuisketta joka

suunnasta. Se täytti ilman, oksat keinuivat, hiljaiset pienet
kanervankukat avautuivat ja kävivät suuriksi. Ne hengittivät! Ne
alkoivat nauraa — hänelle!

Tuska valtasi hänet, hän hengitti kuultavasti.

Hän nousi, hänen täytyi kaiketi mennä jälleen alas.

Ei hän tiennyt, polkuako pitkin kulki, ja jos se oli polku, minne se

johti.

Hänestä oli, kuin vaivaiskoivut olisivat kasvaneet ja käyneet

suuriksi ja suhisseet. Pensaikosta kuului liikettä ja huokailua, —
tummat, pelokkaat silmät tuijottivat häneen…

Hän pakeni nopeasti, taakseen katsomatta.

 Oli yö, vuorilta ja kukkuloilta tulvi pimeys vuolaana virtana. Joku oli
herännyt… hiiviskeli hänen jälkeensä… kaikkialla aavikolla oli liikettä
———

Hän pyrki nopeasti eteenpäin. Mutta ne olivat hänen kintereillään

kuin vaaniskelevat verikoirat. Hän kuuli niiden läähätyksen
takanansa — — —

Hän pysähtyi.

Hän huomasi seisovansa samalla paikalla, missä oli istunut,

ennenkuin nousi lähteäksensä kotiin.

Itsekö hän todella tässä seisoi? Niinpä kyllä, mutta hän pelkäsi
pimeätä ja oli suunniltaan ja mieletön pelästyksestä.

Kuinka hänen lapsensa nauraisivatkaan hänelle, — hänen

järkevä, ymmärtäväinen tyttärensä… Kaikista olisi hullunkurista että
hän, vanha ihminen, käyskenteli täällä pelästyneenä. Mitä hän sitten
pelkäsi? Tuultako, kanervikkoa?

Hän kävi istumaan tyyntyäksensä. Hän näki valopilkun syttyvän

pienessä tuvassa, jonka voi erottaa etäisyydestä. Tuska poistui. Hän
tunsi vain sanomatonta halveksimista itseänsä kohtaan.

Tuolta alhaalta kuului virrenveisuuta. Sävel häipyi

tuulenhengähdykseen, mutta kuului sitten taas. Naisääni kohosi
kautta hiljaisuuden kyyhkysen kaltaisena korkeuteen, yhtyen syvään
ja voimakkaaseen miesääneen, joka pysyi maahan kahlehdittuna.
Se oli vanha, tuttu virsi:

»Kaikissa mun menoissani

Hallitse, o Jumalani!»
 Uskollisena, samalla ankarana ja lempeänä, tinkimättä
vaatimuksiaan, ryhtyi se häntä tutkistelemaan.

Eikö se ollut seurannut häntä lapsuudesta saakka kautta vuosien,

kantanut häntä voimakkailla käsivarsilla, tehnyt häntä rikkaaksi
toivossa!

Nyt palasi se jälleen hänen luoksensa, tyynin, varmoin askelin,

katsoi syvälle hänen sieluunsa ja kysyi: Mitä olet tehnyt itsestäsi,
koska minä en enää voi suoda sinulle rauhaa? Missä olet? Olihan
aika, jolloin kannoin sinua käsivarsillani! — — —

Entisaika kulki hänen ohitsensa, — lapsuuden vieno kaipaus, ensi

nuoruuden hempeä, utuinen unelma.

Hän tunsi nöyrtymystä — masentavaa nöyrtymystä ajatellessaan

millainen hän oli silloin — ja mitä hänestä sitten oli tullut.

Hän nyyhkytti hiljaa.

Hän säpsähti, — joku tuli.

Hän katsahti ylös, hämillään siitä että tulija tällä kertaa todellakin
oli ihminen. Joku oli pysähtynyt hänen eteensä.

Tulija oli nainen, pieni kasvultaan, — mutta kun hän jälleen

katsahti häneen, vaikutti hän kookkaalta: hänessä oli jotain
ihmeellisen ylevää, kuin ei hän olisi kuulunut maapallon asujamiin,
vaan olisi tullut jostakin kaukaa — — —

Ja nuo silmät katsoivat niin sanomattoman lempeästi hänen

silmiinsä. Ne ymmärsivät häntä.
 Thora Thammers nousi ja tarttui hänelle ojennettuun käteen. Sen
lujassa, pehmoisessa puristuksessa oli jotain miellyttävän
rauhoittavaa, ja tuo ääni tuntui kuin kohottavan hänessä pystyyn
sen, mikä oli luuhistunut kokoon.

Hän seurasi muukalaista polkua alas, tunteen vallassa että olisi

tahtonut seurata häntä maailman ääreen ja vielä kauemmaksi —
kaukaiseen taivasten maahan — — —

Talon sisään käytävällä he pysähtyivät ja lausuivat hellästi hyvää

yötä.

Thora Thammers piti seuralaistansa kädestä, toivoen että hän

vielä lausuisi sanasen.

Seurusteluhuoneesta tuli hohde takkavalkeasta. Muukalainen

seisoi kuin sädekehän ympäröimänä.

Thora Thammers näki miellyttävän olennon, jonka puku oli peräti

yksinkertainen, kasvot kalpeat, laihat, ilmeikkäät.

Hän jäi hetkiseksi seisomaan, voimatta päästää muukalaisen

kättä.

Hän katsoi häntä silmiin. Tuntematon maailma kohtasi häntä

tuossa katseessa.

Hän olisi halunnut huutaa: Älä jätä minua! Ota minut mukaasi!

Hän tunsi olevansa kuin avuton lapsi. Kyyneleet pyrkivät esiin,

mutta hän hillitsi itseään tahdonponnistuksella, taivutti nöyrästi
päätänsä ja kuiskasi: — Kiitos!
 Portaissa kohtasi häntä sisäkkö Barbro, joka aivan pelästyi
nähdessään rouvan olleen niin myöhään ulkona.

Hän sai Barbron kertoelemaan vieraasta naisesta. Häntä kutsuttiin

rouva Harderiksi. Hän asui tuolla alhaalla yksin palvelijattarensa
kanssa pienessä talossa sanatorion lähellä. Nummen tupasessa
asui sairas mies. Hänen luoksensa oli tullut joitakin
maallikkosaarnaajia, jotka olivat suorastaan pelästyttäneet hänet
järjiltään, eikä kukaan ollut tainnut heille mitään. Silloin oli rouva
Harder mennyt sinne, ja senjälkeen eivät he olleet uskaltaneet
näyttäytyä, sillä hän kävi siellä joka päivä. Mies oli saanut järkensä
takaisin. Tohtori arveli että näytti siltä kuin hän paranisi täydellisesti.

Kun Thora Thammers myöhään yöllä vaipui uneen, näki hän

lempeän, kirkassilmäisen olennon tulevan luoksensa, ja rauha täytti
huoneen.

4.

Muutamana päivänä, vähän myöhemmin, vallitsi

seurusteluhuoneessa päivällisen jälkeen vilkas elämä. Kaikki
parantolan vieraat jäivät sinne, sillä satoi. Useimmat tunsivat halua
jutella jonkun kanssa.

Oven viereisessä nurkassa istui muutamia nuoria naisia, puhellen

kilvan.

He olivat istuutuneet sinne, sillä he eivät halunneet istua liian

lähellä rouva Thamar Gyllenskjoldia. He eivät pitäneet tuikeasta
katseesta, jonka hän väliin kiinnitti heihin.

Useimmat heistä olivat jyrkässä omintakeisuudessaan kehitelleet

itselleen erinäisen kielen omine puhetapoineen. He eivät kernaasti
tyytyneet noihin kuluneisiin sanontatapoihin, joita edellisen
sukupolven vanha, ikävä sivistyneistö käytti.

Siinä oli ylioppilaita, jotka »lukivat edelleen», ja muutamia

pikkulasten opettajattaria, joilla oli taipumusta katsella maailmaa kuin
olisi se lastentarha, jota heidän oli pidettävä silmällä.

Muutamat hyvin nuoret neitoset olivat joutuneet erään pikku

asianajajan läheisyyteen.

He halusivat tietää, miten herrojen oli tapana Moldessa viettää

sunnuntait, — niin, erittäinkin sunnuntait. He olivat ihastuksissaan
tavatessaan jonkun, joka oli Moldesta.

Tuo pikku asianajaja ei lainkaan ollut Moldesta. Mutta hän unohti

sanoa sen.

Hiukan kauempana istui näet rouva Liss, pompaduuripunaiseen

puettuna.

Asianajaja katseli hänen käsiänsä — noita pieniä, lyhyitä

kissankäpäliä, joiden iho oli niin mantelinvalkoinen, niin pehmeä ja
hieno, kuin olisivat ne olleet luodut juuri nyt ja koskisivat ensi kertaa
johonkin. Nyt ne paraikaa repostelivat rikki hänen antamaansa
kukkavihkoa, joka oli sidottu harvinaiseen lajiin kuuluvista pyroloista.

Nuoren miehen ei olisi tarvinnut joutua siitä niin pahoilleen, sillä

rouva Liss noudatti vain tavallista tapaansa, viatonta
hävittämishaluansa. — Väliin hän suorastaan tunsi tarvetta repiä
rikki jotain ja tallata sen jalkoihinsa. Ja kun hän oli sen tehnyt,
katsahti hän ylös hurmaavilla silmillänsä: — Hyvä Jumala, nyt minä
kadun, mutta minun täytyi.

Tällä haavaa hän oli harmistunut, ja se puki häntä oivallisesti.

Hänen kasvonsa saivat sielukkaan ilmeen. Ääni kävi täyteläiseksi ja
sai värähtelevän soinnun, joka suuresti auttoi häntä pääsemään
voitolle.

Neiti Hemb häntä nyt vastusti. Tämä oli sitä mieltä, että puutteita
oli olemassa ja että oli sääli niitä ihmisiä, jotka kärsivät hätää.

Rouva Liss oli vakuutettu että kaikki maailmassa oli parhain päin,
ja mitä hätään ja kurjuuteen tulee, niin siitä kyllä joku huolehti, siitä
hän oli varma!

Kapteeni Spohr oli samaa mieltä.

Hän katsoi rouva Lissiin hänen puhuessaan, ja hänestä oli hänen

suunsa muodostama aamorinjousi vaarallisin ase, mikä häntä
koskaan oli uhannut.

Kapteeni ei myöskään kernaasti kuullut puhuttavan

onnettomuudesta ja maailman pahuudesta. Hänen mielestänsä eivät
ihmiset olleet lainkaan niin pahoja.

Rouva Liss katsoi hieman halveksivasti neiti Hembiin.

— Tuolla tavoinhan ei olemassaoloon tulisi mitään kokonaisuutta,

sillä — — —

Ja hän kääntyi kapteenin puoleen, ja tämä oli hetipaikalla valmis

puolustamaan ihmisiä neiti Hembiä vastaan, jonka pienet,
huolestuneet kasvot eivät olleet minkään näköiset.

*****

Jalat jakkaralla, jonka tukkukauppias Stern oli peittänyt

pampaskissan nahalla, istui rouva Thamar Gyllenskjold.

Hänen lempeät gasellinsilmänsä hymyilivät ja hän näytti peräti

suopealta. Hän oli hiukan viluissaan ja katseli ihaillen kaunista
hopeanharmaata, ruosteenpunaisella viiruteltua taljaa.

Hänen täytyi tänään katsoa hieman Omar Pashaakin. Tämä istui

hänen jalkojensa juuressa uuninreunalla ja oli oivallisella tuulella; ei
konsanaan vielä Thamar rouva ollut nähnyt häntä niin hyvätuulisena.
Hän katsoi hänen hienopiirteistä, parratonta suutansa — sen
ympärillä olevat syvät uurteet antoivat kasvoille tunteellisemman
ilmeen kuin hän oli nähnyt kenelläkään muulla miehellä. Mutta silmät
puhuivat toista kieltä. Ne olivat niin syvällä tiheiden kulmakarvojen ja
suurten, omituisen raskasten luomien varjossa, jotka ulkonivat
hieman liiaksi. Katseessa oli kuin koleaa hehkua — — —

Tänään oli Omar Pasha vallan kauhea! Hän kuuli kaikki mitä
sanottiin ja singahutteli pieniä huomautuksia joka suuntaan. Ei
kukaan ollut niiltä turvassa. Naiset tunsivat jonkinmoista pelkoa
häntä kohtaan, mutta kun hän oli poissa, oli kaipaus sentään
suurempi kuin pelko hänen ollessaan läsnä.

Thora Thammers istui erillään muista kaukaisimmassa nurkassa ja

katseli muutamia vaskipiirroksia.

Parantolassa oli kaksi henkilöä, joita Thamar rouva ei halunnut

tutustuttaa toisiinsa. Toinen näistä oli rouva Thammers.
 Hänellä oli erinäisiä epäluuloja häneen nähden. Kernaasti hän oli
hyvä kaikille ihmisille, mutta ne eivät saaneet olla hänen tiellänsä.
Hän halusi liikkua vapaasti ja pitää muut tarpeellisen matkan
etäisyydessä itsestänsä. Ei kukaan saanut sulkea näköalaa. Yleensä
ei hän pitänyt siitä, jos toiset naiset kiinnittivät liiaksi huomiota
puoleensa. Silloin oli hänestä melkein kuin ne olisivat anastaneet
hänen paikkansa. Siksi ei hän tänään ollut huomaavinaankaan rouva
Thammersia — — — Mutta muutoin hän istui perin suopeana
ruhtinaallisessa arvossansa, hymyili ainaista lempeää hymyänsä ja
kuunteli Omar Pashaa.

Juuri tänään, kun he molemmat olivat hyvällä tuulella, laskivat he

leikkiä kaikenmoisesta, yksin todellisen tukkukauppiattaren Iversenin
silkkivuorisesta hameestakin, joka sai Omar Pashan tekemään
pilkkaa naisraukoista. — — Jopa hän koetti taivuttaa Thamar rouvaa
myöntämään, että hienous, jota tavotellaan kalkkarokäärmettä
muistuttavan äänen synnyttämisellä, oikeastaan on jokseenkin
poroporvarillinen väärennys oikeasta hienoudesta, jonka luontoon
kuuluu hiljaisuus. Eivätkö entis aikojen silkkikankaat olleet raskaita,
pehmoisia? — — —

Thamar rouva kuunteli hänen jutteluaan kärsivällisesti ja

anteeksiantavin ilmein, — ja hän leikiskeli Prinsessa Leilan pitkillä
korvilla.

Sitten kosketti hän häntä jalallaan.

— Omar Pasha on valkoisen pilven ritari, kuun ja yötuulen

ritariston jäsen, — ei hänen sovi olla perusteellinen kuin lehtori,
opettaessaan meille loogillisen pilkun sääntöjä — —
 — Sallitteko, teidän ylhäisyytenne, että korjaan lausuntonne.
Katson olevani toisessa asemassa. Onhan muutamia
muurahaislajeja, joilla on kylläksi järkeä pitääksensä orjia. Te
noudatatte myöskin tätä tapaa, lehtori ja minä olemme aivan
yksinkertaisesti orjianne. Onko teidän vielä kylmä, vai kuinka voitte?

— Varsin hyvin, minun on vain hiukan ikävä — — —.

— Se kuuluu jumalalliseen maailmansuunnitelmaan. Minun

mielestäni on maailma laadittu hyvin järkevästi, kun se lopuksi vie
hengen meiltä kaikilta. Siitä tulee olla kiitollinen — — —

— Millainen te oikein olettekaan? Olen vakuutettu että te ette usko

mihinkään — — —.

— Uskon kyllä, kaikenmoiseen, — mitä vain voi ajatella, kuuhun ja

aurinkoon ja vuorenhaltioihin… Ja se tuottaa minulle tyydytystä.

Thamar rouva pudisti päätänsä ja nauroi. — Noista tuommoisista

me emme enää välitä!… Sanokaa mieluummin, mitä ajattelette
noista oppineista herroista… Onko teilläkin osakkeita Marsiin
vievässä sähköjohdossa, — vai oliko se Venukseen? Joku
astronomihan on tainnu huomata sieltä annettavan merkkejä? Mitä
ihmettä ne mahtanevat tahtoa meiltä? — — Tuolla tulee rakastettava
uusi naapurini Betzy Schaum, sanomalehdentoimittaja ja kirjailijatar.
Sekä häntä että meitä muita naisia pitäisi teidän onnitella
äänioikeuden saannin johdosta. Sitä te ette vielä ole tehnyt!

Betzy Schaum kieltäytyi innokkaasti ja varmasti kuulumasta niihin,

jotka lisäävät kirjailijatarten lukumäärää.
 Olikin väärin syyttää häntä siitä. Jos hänellä heihin nähden oli
jokin ansio, niin oli se siinä, että hän toimitteli heitä hengiltä, — mutta
se oli salaisuus muille, paitsi niille sanomalehdille, jotka olivat hänet
palkanneet teloittajaksi, sillä hänen verenhimoansa ei ilmaissut tuo
ainoa kiltti kirjain, jotapaitsi hänen äänensä ja koko olentonsa vaikutti
hurskaan viattomalta.

Mutta kenelläkään ei ollut aikaa kuunnella hänen lempeitä

vakuutuksiansa.

Toiset naisista olivat nimittäin joutuneet Omar Pashan kanssa

keskusteluun äänioikeudesta.

Lehtori tulistui.

Hän oli kuullut, että Ruotsissa oli johduttu sellaiseen

kohtuuttomaan liioitteluun, että naisella voi olla jopa satakin ääntä, ja
hän todisti tuota pikaa tämän seikan johtuvan ajan henkisistä
heikkouksista.

Thamar rouva ei kuunnellut häntä, vaan hänen täytyi kääntyä

rovasti
Hembin puoleen.

Omar Pasha pysyi tyynenä. Hän istui katsellen toisia ja nauroi

tuolla tummalla, kimmeltävällä viirulla, joka väliin korvasi hänen
silmänsä.

— Mitä tekevät naiset oikeastaan suuremmalla äänioikeudella?

Ettehän te ole koskaan osanneet käyttää sitä, joka teillä on! — Ja
mitä te teette lakiasäätävissä kokouksissa, kun ette osaa vielä
korjata niitäkään lakeja, jotka itse olette kirjoittaneet? —
 Thamar rouva nojautui mukavasti taapäin ja kietoi pampasnahan
paremmin jalkojensa ympärille.

Tällaisesta hän juuri piti, kun sai täten rauhassa kuunnella toisten
puhetta. Häntä huvitti nähdessään että toiset naisista näyttivät
ärtyneiltä. Prinsessa Leila lepäsi hänen polvillansa ja katsoi
ympärilleen viattomin, ihmettelevin katsein, kuin aavistaen myrskyä.

Vähintään kymmenen naista esiintyi näet vaatien Omar Pashalta

selitystä.

Tämä nauroi pidellen korviansa.

— Mitäkö lakeja tarkoitan? Tietysti yhteiskunnallisia, —

sanokaamme niitä tavoiksi, seuraelämän säännöiksi tai miksi
tahdotte. Itse asiassahan ne ovat naisten kirjoittamia, ja naisten
vallassa olisi parantaa ne ja samalla koko yhteiskunta, — mutta sitä
eivät he koskaan ole tehneet. — —? Niin kauan kuin heidän
tunteelliset pikku sydämensä ja innokkaat ruusunpunaiset sormensa
eivät ole keksineet että tuossa kaikessa olisi hiukan korjaamisen
varaa, niin kauan on meille suotava anteeksi ettemme teitä kaipaa,
sillä ennenkuin se on tapahtunut, ette te voi antaa meille mitä me
kaipaamme.

Naiset olivat tottuneet Omar Pashan inhottaviin typeryyksiin, —

mutta tuo kuulosti tosiaankin siltä kuin hän olisi tarkoittanut jotakin
sillä mitä sanoi. Siihenhän oli mahdoton tyytyä.

Todellinen tukkukauppiatar Iversen tuli esiin tavattomalla vauhdilla

ja silkinkahinalla, joka epäilemättä muistutti kalkkarokäärmettä.

— Hyvä Jumala! Tuo kauhea Omar Pasha! Tarkoitatte siis — — —