21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/1

(1)

Komissio pani elokuussa 2010 vireille 13 päivänä elokuuta 2010 julkaistulla vireillepanoilmoituksella (2) menettelyn, joka koski Intiasta, Indonesiasta ja Malesiasta, jäljempänä ”asianomaiset maat”, peräisin olevien tiettyjen rasva-alkoholien ja niiden seosten tuontia.

(2)

Komissio otti Intiasta, Indonesiasta ja Malesiasta peräisin olevien rasva-alkoholien ja niiden seosten tuonnissa käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin toukokuussa 2011 asetuksella (EU) N:o 446/2011 (3), jäljempänä ”väliaikaista tullia koskeva asetus”, ja samaa tuontia koskeva lopullinen polkumyyntitulli otettiin käyttöön marraskuussa 2011 neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1138/2011 (4), jäljempänä ”lopullista tullia koskeva asetus”.

(3)

Indonesialainen rasva-alkoholien ja niiden seosten vientiä harjoittava tuottaja PT Ecogreen Oleochemicals, Ecogreen Oleochemicals (Singapore) Pte. Ltd ja Ecogreen Oleochemicals GmbH, joista käytetään jäljempänä yhteistä nimitystä ”Ecogreen”, toimitti 21 päivänä tammikuuta 2012 unionin yleiseen tuomioistuimeen hakemuksen (asia T-28/12), jossa se haki lopullista tullia koskevan asetuksen kumoamista Ecogreeniin sovellettavan polkumyyntitullin osalta. Ecogreen kyseenalaisti vientihintaansa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan nojalla tehdyn oikaisun, jota käytettiin vertailtaessa vientihintaa normaaliarvoon tämän yrityksen osalta.

(4)

Unionin tuomioistuin antoi 16 päivänä helmikuuta 2012 tuomion yhdistetyissä asioissa C-191/09 P ja C-200/09 P, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio v. Interpipe Nikopolsky Seamless Tubes Plant Niko Tube ZAT (Interpipe Niko Tube ZAT) ja Interpipe Nizhnedneprovsky Tube Rolling Plant VAT (Interpipe NTRP VAT). Tuomioistuin hylkäsi muutoksenhaut ja vastamuutoksenhaut, jotka koskivat yleisen tuomioistuimen tuomiota asiassa T-249/06, Interpipe Nikopolsky Seamless Tubes Plant Niko Tube ZAT (Interpipe Niko Tube ZAT) ja Interpipe Nizhnedneprovsky Tube Rolling Plant VAT (Interpipe NTRP VAT) v. Euroopan unionin neuvosto. Yleinen tuomioistuin oli kumonnut neuvoston asetuksen (EY) N:o 954/2006 (5) 1 artiklan Interpipe NTRP VAT -yrityksen osalta muun muassa sillä perusteella, että 2 artiklan 10 kohdan i alakohtaan perustuvassa oikaisussa oli tehty ilmeinen arviointivirhe, ja Interpipe Niko Tube ZAT -yrityksen osalta muulla perusteella.

(5)

Ecogreenin ja Interpipe NTRP VAT:n tapauksessa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan nojalla tehtävää oikaisua koskevat tosiasialliset olosuhteet – etenkin seuraavat tekijät yhdistettyinä – ovat samanlaiset: suora myynti kolmansiin maihin alle 8 prosenttia (1–5 %) kaikesta vientimyynnistä, kauppiaan ja vientiä harjoittavan tuottajan yhteinen omistuspohja tai yhteinen valvonta sekä kauppiaan ja vientiä harjoittavan tuottajan toimien luonne. Sen vuoksi on aiheellista laskea uudelleen Ecogreeniin sovellettava polkumyyntimarginaali tekemättä 2 artiklan 10 kohdan i alakohtaan perustuvaa oikaisua ja muuttaa lopullisia tulleja koskevaa asetusta.

(6)

Kun 2 artiklan 10 kohdan i alakohtaan perustuva oikaisu poistetaan, Ecogreenille vahvistettu polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-tuontihinnasta unionin rajalla tullaamattomana on alle 2 prosenttia, ja sen katsotaan sen vuoksi olevan vähimmäistasoa perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Näin ollen tutkimus olisi lopetettava Ecogreenin osalta ilman toimenpiteiden käyttöönottoa.

(7)

Polkumyyntimarginaali, jota sovelletaan kaikkiin indonesialaisiin yrityksiin lukuun ottamatta sitä toista vientiä harjoittavaa tuottajaa, jolle on vahvistettu yksilöllinen marginaali, perustui yhteistyössä toimineiden indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien korkeimpaan marginaaliin, ja sitä olisi tarkistettava, jotta siinä voidaan ottaa huomioon Ecogreenin uudelleen laskettu polkumyyntimarginaali.

(8)

Polkumyyntitullien tarkistamista koskevasta ehdotuksesta ilmoitettiin asianomaisille osapuolille kahdella ilmoituksella, joista ensimmäinen lähetettiin 13 päivänä kesäkuuta 2012 ja toinen 25 päivänä syyskuuta 2012. Perusasetuksen säännösten mukaisesti kaikille osapuolille asetettiin määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä huomautuksia ilmoitusten johdosta.

(9)

Kesäkuun 13 päivänä 2012 lähetetystä ilmoituksesta saatiin huomautuksia P.T. Musim Mas -yritykseltä, jäljempänä ”PTMM”, eli toiselta intialaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, yhdeltä unionin tuottajalta ja yhdeltä malesialaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta. PTMM myös pyysi mahdollisuutta tulla komission yksiköiden kuulemaksi, ja sille myönnettiin tällainen mahdollisuus.

(10)

PTMM, jonka osalta oli myös tehty perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohtaan perustuva oikaisu, väitti, että tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-191/09 P ja C-200/09 antaman tuomion vuoksi myös sen polkumyyntimarginaali olisi laskettava uudelleen ilman 2 artiklan 10 kohdan i alakohtaan perustuvaa oikaisua samoin kuin Ecogreenin tapauksessa, koska sen jälkeen kun vientiä harjoittavasta tuottajasta ja kauppiaasta muodostuvan yhden taloudellisen yksikön olemassaolo on todettu, 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisia oikaisuja ei voida tehdä. Lisäksi yritys väitti, että toimielimillä on todistustaakka sen osalta, että oikaisu olisi tehtävä, mutta että ne eivät olleet todistaneet oikaisun tarvetta PTMM:n tapauksessa. Se väitti myös, että sen ja Ecogreenin olosuhteet olivat samat ja että niiden erilainen kohtelu olisi syrjintää.

(11)

PTMM:n esittämien huomautusten osalta on syytä huomata, että tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-191/09 P ja C-200/09 P antamasta tuomiosta ei seuraa, että heti kun yhden taloudellisen yksikön olemassaolo on vahvistettu, ei perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisia oikaisuja voida tehdä. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaista oikaisua pidetään PTMM:n osalta perusteltuna, kuten lopullista tullia koskevassa asetuksessa, yrityksen kanssa käydyssä viestinnässä ja jäljempänä on selitetty.

(12)

Kyseessä olevien kahden indonesialaisen vientiä harjoittavan tuottajan olosuhteissa on useita eroavaisuuksia, jotka koskevat etenkin seuraavia: tuottajan suoran vientimyynnin määrä; etuyhteydettömiltä yrityksiltä hankittuja tuotteita koskevien kauppiaan toimien ja tehtävien merkittävyys; kauppiaan ja tuottajan välinen sopimus, jossa määrätään, että kauppias saa palkkion vientimyynnistä. Koska näiden kahden yrityksen olosuhteet ovat erilaiset, syrjintää koskeva väite on hylättävä.

(13)

Todetaan, että PTMM on lisäksi toimittanut yleiseen tuomioistuimeen hakemuksen (asia T-26/12), jossa se vaatii lopullista tullia koskevan asetuksen kumoamista PTMM-yritykseen sovellettavan polkumyyntitullin osalta.

(14)

Eräs malesialainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että yhdistetyissä asioissa C-191/09 P ja C-200/09 P annettu tuomio tai siihen sisältyvät tosiseikat eivät antaneet perustetta Ecogreeniin sovellettavan marginaalin uudelleen laskemiselle ilman 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaista oikaisua. Se huomautti yleisen tuomioistuimen todenneen asiassa T-249/06 on perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan soveltamisessa tapahtunut ilmeinen arviointivirhe siltä osin kuin neuvosto on oikaissut Sepcon vientihintaa Interpipe NTRP VAT:n valmistamia putkia koskevien liiketoimien osalta mutta ei siltä osin kuin Sepcon vientihintaa on oikaistu Niko Tube ZAT:n tuottamia putkia koskevien liiketoimien osalta. Ecogreenin tosiasialliset olosuhteet eivät siis voisi olla samanlaiset kuin sekä Interpipe NTRP VAT:n että Interpipe Niko Tube ZAT:n olosuhteet, koska näiden kahden yrityksen tilanteet ovat erilaiset.

(15)

Tämä väite hyväksytään. Ecogreenin ja Interpipe NTRP VAT:n tilanteet ovat todellakin samanlaiset. Tämän päätelmän perusteella on aiheellista laskea uudelleen Ecogreeniin sovellettava polkumyyntimarginaali ilman 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaista oikaisua.

(16)

Sama malesialainen vientiä harjoittava tuottaja väitti lisäksi, että lopullista tullia koskevassa asetuksessa kuvattu Ecogreenin tilanne ei ole edes samanlainen kuin Interpipe NTRP VAT:n tilanne. Ecogreenin täsmällisten tosiasiallisten olosuhteiden uudelleenarvioinnin perusteella katsotaan kuitenkin, että ne ovat riittävän samanlaiset kuin Interpipe NTRP VAT:n olosuhteet, sillä yleisen tuomioistuimen Interpipe NTRP VAT:n osalta toteama valvonta, joka tuli esiin arvioitaessa sitä, kuuluuko myyntiä harjoittava yritys vientiä harjoittavan tuottajan valvontaan tai kuuluvatko molemmat yritykset yhteisen valvonnan piiriin, on todettu myös Ecogreenin osalta, mikä johtaa siihen päätelmään, ettei perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaista oikaisua olisi pitänyt tehdä, kuten johdanto-osan 4 kappaleessa todetaan.

(17)

Sama malesialainen vientiä harjoittava tuottaja väitti vaihtoehtona väitteelleen, joka koski Ecogreenin tilanteen ja asian T-249/06 mukaisten olosuhteiden välisiä samankaltaisuuksia, että 13 päivänä kesäkuuta 2012 lähetetty ilmoitus oli puutteellinen ja että tarvittaisiin toinen ilmoitus, jossa esitetään olennaiset tosiseikat ja huomiot, joiden nojalla Ecogreenia koskeva uudelleenlaskenta on perusteltu. Myös yksi unionin tuottaja huomautti, että molemmat johdanto-osan 8 kappaleessa tarkoitetut ilmoitukset olivat puutteellisia ja että sen puolustautumisoikeuksia oli loukattu.

(18)

Tältä osin muistutetaan, että yksittäisiin yrityksiin liittyviä tiettyjä, luonteeltaan luottamuksellisia yksityiskohtia ei voida luovuttaa kolmansille osapuolille. Ecogreenin tosiasialliset olosuhteet – jotka ovat samanlaiset kuin Interpipe NTRP VAT:n olosuhteet, kuten johdanto-osan 5 kappaleessa todetaan – ilmoitettiin kuitenkin 13 päivänä kesäkuuta 2012 ja 25 päivänä syyskuuta 2012 asianomaisille osapuolille, joille annettiin määräaika, jonka kuluessa ne voisivat esittää huomautuksia ilmoitusten johdosta perusasetuksen säännösten mukaisesti.

(19)

Vastauksena 25 päivänä syyskuuta 2012 lähetettyyn toiseen ilmoitukseen osapuolet lähinnä toistivat väitteensä, jotka ne olivat esittäneet vastauksena 13 päivänä kesäkuuta 2012 lähetettyyn ensimmäiseen ilmoitukseen.

(20)

PTMM on kehittänyt edelleen huomautuksiaan, jotka pohjautuivat sen pääväitteeseen, jonka mukaan PTMM:n ja sen kauppiaan muodostama yksi taloudellinen yksikkö sulkee pois perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisen oikaisun väittäen, että toimielimet siirtyvät tuomioistuinten vahvistamasta yhden taloudellisen yksikön doktriinista toiminnalliseen lähestymistapaan, jossa vaadittaisiin etuyhteydessä olevan kauppiaan toiminnan analysoimista.

(21)

On syytä huomata, että tämä kysymys koskee oikeuskysymystä, jota käsitellään vireillä olevassa tuomioistuinasiassa.

(22)

Lisäksi PTMM väitti, että edellä 12 kappaleessa esitetyt väitteet eivät ole vakuuttavia eivätkä ne riitä siihen, että Ecogreenin ja PTMM:n olosuhteiden välille voitaisiin tehdä ero.

(23)

Tässä yhteydessä riittää sen toteaminen, että tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan syrjintää ei ole se, että yrityksiä kohdellaan eri tavoin, jos niiden tilanne ei ole samanlainen. (6) Tämä huomioon ottaen kukin yksittäinen tapaus arvioitiin yksilöllisten ominaisuuksiensa osalta asiassa T-249/09 ja yhdistetyissä asioissa C-191/09 P ja C-200/09 P annettujen tuomioiden päätelmien perusteella.

(24)

Ensimmäinen väite: tuottajan suoran vientimyynnin määrä. PTMM ilmoitti, ettei sillä ole markkinointi- ja myyntiosastoa ja väitti, että kaikki myynti, joka tapahtui suoraan indonesialaiselta tuottajalta (eikä etuyhteydessä olevan kauppiaan kautta), myytiin suoraan vain oikeudellisten vaatimusten noudattamisen vuoksi. Markkinointi- ja myyntitoiminnan toteutti sen kauppias Singaporessa. Tämän vuoksi PTMM väitti, ettei ole olemassa perusteita perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaiselle oikaisulle eikä sille, että PTMM:n ja Interpipe NTRP VAT:n välille tehtäisiin ero.

(25)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa säädetään, että vientihinnan ja normaaliarvon välillä on tehtävä tasapuolinen vertailu samassa kaupan portaassa ottaen asianmukaisesti huomioon muut hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot. Jolleivät muodostettu normaaliarvo ja vientihinta ole verrattavissa, on kussakin tapauksessa otettava oikaisujen muodossa asianmukaisesti huomioon, tapauksen asianhaarat tutkien, hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet.

(26)

Tämän perusteella – kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 38 kappaleessa selitetään – alkuperäisten tutkimusten aikana tehtyjä oikaisuja, joita tehtiin muun muassa vientihintojen ja kotimarkkinamyynnin hintojen välisten palkkioerojen huomioon ottamiseksi, pidettiin perusteltuina, koska Euroopan unioniin suuntautuneen vientimyynnin ja kotimarkkinamyynnin myyntikanavissa oli eroja.

(27)

PTMM:n esittämät väitteet eivät ole ristiriidassa ensimmäisen väitteen kanssa, eli sen, että PTMM:n suoran vientimyynnin määrä on suurempi kuin Interpipe NTRP VAT:n suoran vientimyynnin määrä ja että tämä tosiseikka erottaa PTMM:n ja Ecogreenin toisistaan. Kun otetaan huomioon suoran vientimyynnin määrä, on väistämättä pääteltävä, että sen lisäksi, että PTMM:n vientimyyntiä suorittaa siihen etuyhteydessä oleva singaporelainen kauppias, sitä suoritetaan myös Indonesiasta.

(28)

Toinen väite: etuyhteydettömiltä yrityksiltä hankittuja tuotteita koskevien kauppiaan toimien ja tehtävien merkittävyys. Vaikka PTMM ei kieltänytkään, että siihen etuyhteydessä oleva kauppias harjoitti moniin erilaisiin palmuöljypohjaisiin tuotteisiin liittyvää toimintaa, se katsoi, että väite oli virheellinen, koska se perustui alkuperäisen tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolisiin toimintoihin.

(29)

Jotta voidaan arvioida, onko kauppiaan toiminta sisäisen myyntiosaston toimintaa vai toimintaa, joka muistuttaa palkkioperusteisen edustajan toimintaa yleisen tuomioistuimen asiassa T-249/06 antamassa tuomiossa tarkoitetulla tavalla, kauppiaan toimet on arvioitava taloudellisten realiteettien pohjalta. Kauppiaan toiminnassa on samankaltaisuuksia tarkasteltavana olevan tuotteen ja muiden myytyjen tuotteiden osalta. Tätä tukee se jäljempänä 30 ja 31 kappaleessa pohdittu tosiseikka, että PTMM:n ja siihen etuyhteydessä olevan kauppiaan suhteesta – mukaan luettuna kauppiaan toiminta lähes kaikkien tuotteiden, myös tarkasteltavana olevan tuotteen osalta – määrätään yhdellä sopimuksella, jossa ei tehdä eroja tuotteiden välillä. On syytä huomata, että kauppiaan toiminta kokonaisuudessaan perustui merkittävässä määrin etuyhteydettömistä yrityksistä peräisin oleviin toimituksiin. Sen vuoksi kauppiaan toiminta muistuttaa palkkioperusteisen edustajan toimintaa.

(30)

Kolmas väite: kauppiaan ja tuottajan välinen sopimus, jossa määrätään, että kauppias saa palkkion vientimyynnistä. PTMM väitti tämän sopimuksen olevan pääsopimus, jolla määrätään etuyhteydessä olevien osapuolten välisistä siirtohinnoista ja joka on tehty sovellettavien Indonesian/Singaporen vero-ohjeiden ja siirtohintoja koskevien kansainvälisesti hyväksyttyjen ohjeiden noudattamiseksi.

(31)

Se, että kyseistä sopimusta voidaan käyttää myös markkinaehtoisten hintojen määrittämiseen sovellettavien vero-ohjeiden mukaisesti, ei ole ristiriidassa sen havainnon kanssa, että sopimuksen mukaan kauppias sai määrätyn voittomarginaalin muodossa annettavan palkkion ainoastaan kansainvälisestä markkinointi- ja myyntitoiminnastaan. Jo sopimuksen nimi ja säännöt ovat perusteena havainnolle, että sopimuksen tarkoituksena oli määrätä PTMM:n ja kauppiaan välisestä suhteesta eikä sitä ollut rajoitettu siirtohinnoitteluun tai verokysymyksiin. Sopimus on näin ollen aihetodiste siitä, että kauppiaan toiminta muistuttaa palkkioperusteisen edustajan toimintaa.

(32)

Edellä esitettyjen väitteiden perusteella toimielimet ovat saavuttaneet vakiintuneessa oikeuskäytännössä (7) vaaditun näyttökynnyksen: niiden päätelmät perustuivat suoriin tai vähintäänkin aihetodisteisiin. Edellä esitettyjen syiden perusteella todetaan PTMM:n osalta, että vientihintaan tehty perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukainen oikaisu on perusteltu ja polkumyyntitulli olisi sen vuoksi pidettävä nykyisellä tasolla.

(33)

Edellä esitetyn perusteella olisi muutettava tulleja, joita sovelletaan Ecogreeniin ja kaikkiin muihin yrityksiin Indonesiassa (lukuun ottamatta P.T. Musim Mas -yritystä). Muutettuja tulleja olisi sovellettava taannehtivasti täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1138/2011 voimaantulopäivästä, myös tuontiin, johon on sovellettu väliaikaista tullia 12 päivän toukokuuta 2011 ja 11 päivän marraskuuta 2011 välisenä aikana. Sen vuoksi olisi palautettava tai peruutettava täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1138/2011 alkuperäisen asun 1 artiklan mukaisesti maksettu tai tileihin kirjattu lopullinen polkumyyntitulli sekä saman asetuksen alkuperäisen version 2 artiklan mukaisesti lopullisesti kannetut väliaikaiset polkumyyntitullit siltä osin kuin ne ylittävät tullin, joka on vahvistettu täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1138/2011 1 artiklan 2 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella. Palauttamista tai peruuttamista olisi pyydettävä kansallisilta tulliviranomaisilta sovellettavan tullilainsäädännön mukaisesti,

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/6

(1)

Perussopimuksen 43 artiklan 3 kohdassa määrätään, että neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta hintojen vahvistamiseen liittyvät toimenpiteet.

(2)

Kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (1) mukaan tietyille kalastustuotteille on vahvistettava jokaiseksi kalastusvuodeksi ohjehinnat ja unionin tuottajahinnat hintatasojen määrittämiseksi markkinainterventioita varten.

(3)

Neuvoston tehtävänä on vahvistaa ohjehinnat kullekin asetuksen (EY) N:o 104/2000 liitteissä I ja II luetellulle tuotteelle ja tuoteryhmälle ja unionin tuottajahinnat saman asetuksen liitteessä III luetelluille tuotteille.

(4)

Kyseisten tuotteiden hinnoista ja asetuksen (EY) N:o 104/2000 18 artiklan 2 kohdassa säädetyistä perusteista tällä hetkellä saatavilla olevien tietojen perusteella ohjehintoja olisi joko nostettava, ne olisi pidettävä ennallaan tai niitä olisi laskettava kalalajikohtaisesti kalastusvuodeksi 2013.

(5)

On aiheellista vahvistaa unionin tuottajahinta yhdelle asetuksen (EY) N:o 104/2000 liitteessä III luetelluista tuotteista ja laskea muiden tuotteiden unionin tuottajahinnat Thunnus- ja Euthynnus-sukujen kaloihin sovellettavista mukautuskertoimista 30 päivänä toukokuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 802/2006 (2) vahvistettujen mukautuskertoimien avulla.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 104/2000 18 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa säädettyjen perusteiden sekä 26 artiklan 1 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti olisi vahvistettava unionin tuottajahinta kalastusvuodeksi 2013,

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/10

(1)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1342/2008 (1) vahvistetaan Kattegatin, Pohjanmeren, Skagerrakin ja itäisen Englannin kanaalin, Skotlannin länsipuolisen alueen ja Irlanninmeren turskakantoja sekä näitä kantoja hyödyntävää kalastustoimintaa koskeva pitkän aikavälin suunnitelma, jäljempänä ’turskasuunnitelma’. Turskasuunnitelman tarkoituksena on varmistaa näiden turskakantojen kestävä hyödyntäminen kestävän enimmäistuoton mukaisesti. Tähän tavoitteeseen on päästävä pitäen samalla turskan kalastuskuolevuus tietyllä tasolla asianomaisissa ikäryhmissä.

(2)

Jotta turskasuunnitelman tavoitteet voitaisiin saavuttaa, sen 7, 8, 9 ja 12 artiklaan sisältyy erityisiä sääntöjä, joissa kuvaillaan yksityiskohtaisesti menetelmät suurimpien sallittujen saaliiden (TAC) sekä pyyntiponnistuksen rajoitusten vuosittaista määrittelyä varten.

(3)

Tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) laatimassa turskasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevassa tieteellisessä arvioinnissa on tullut esiin useita ongelmia, jotka liittyvät turskasuunnitelman suunnitteluun ja toimivuuteen. STECF ei kyseenalaistanut turskasuunnitelman tavoitteita, mutta se totesi, että ne tuskin toteutuvat niissä aikarajoissa, jotka noudattaisivat Johannesburgissa vuonna 2002 pidetyn maailman kestävän kehityksen huippukokouksen päätelmiä, ellei turskasuunnitelman suunnittelussa ilmenneitä, muun muassa sen 9 ja 12 artiklan soveltamiseen liittyviä puutteita korjata.

(4)

Turskasuunnitelman 9 artikla sisältää yksityiskohtaiset säännöt TACien vahvistamiseksi silloin, kun tiedot ovat puutteelliset eikä 7 ja 8 artiklan mukaisia TACien vahvistamista koskevia sääntöjä voida soveltaa riittävän perusteellisten ja edustavien tietojen puuttuessa. Vaikka TACeihin ilman eri toimenpiteitä tehtävä vuosittainen 25 prosentin vähennys oli tarkoitettu sovellettavaksi vain poikkeustilanteissa vuodesta 2009 vuoteen 2012, se on muodostunut säännöksi. Näin ollen turskasuunnitelman tultua voimaan TACit ovat asianomaisilla alueilla pienentyneet merkittävästi, ja uudet ilman eri toimenpiteitä tehtävät leikkaukset johtaisivat turskankalastuksen tosiasialliseen loppumiseen asianomaisilla alueilla. STECF:n laatima tieteellinen arviointi osoittaa, että turskasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi olisi joissakin tapauksissa tarkoituksenmukaisempaa sallia suurempi joustavuus, jotta tieteelliset lausunnot voitaisiin ottaa tapauskohtaisesti huomioon. Osana tätä joustavuutta on sen vuoksi tarkoituksenmukaista sallia tietyin edellytyksin TACin vuosittaisesta vähennyksestä luopuminen tai vaihtoehtoisen TACin tason vahvistaminen turskasuunnitelman tavoitteita vaarantamatta.

(5)

Turskasuunnitelman 12 artikla sisältää yksityiskohtaiset säännöt sallitun pyyntiponnistuksen vahvistamiseksi. Olettaen että samoja prosenttiosuuden mukautuksia sovelletaan 12 artiklan 4 kohdan nojalla sallittuun pyyntiponnistukseen kalastuskuolevuuden vähentämiseksi ilman eri toimenpiteitä vuosittain (7 ja 8 artiklan mukaisesti) ja TACien vähentämiseksi ilman eri toimenpiteitä vuosittain (9 artiklan mukaisesti), sallittu pyyntiponnistus on pienentynyt vuosittain 25 prosenttia vuosien 2009 ja 2012 välisenä aikana niillä alueilla, joihin on sovellettu 9 artiklaa, ja pienentynyt merkittävästi niillä alueilla, joihin on sovellettu 8 artiklaa. Näin ollen turskasuunnitelman tultua voimaan suurimman sallitun pyyntiponnistuksen tasoa on tärkeimpien turskapyydysten osalta alennettu huomattavasti. Tieteellisten lausuntojen perusteella ei voida osoittaa, että tällaiset ilman eri toimenpiteitä tehtävät vuosittaiset vähennykset sallittuun pyyntiponnistukseen olisivat johtaneet kalastuskuolevuuden toivottuun vähentymiseen. Ilman eri toimenpiteitä tehtävät vuosittaiset vähennykset ovat käytännössä myös poistaneet kalastajilta kannustimet pienentää kalastuskuolevuutta muilla 13 artiklassa tarkoitetuilla keinoilla tai vähentäneet niitä. Pyyntiponnistusten ilman eri toimenpiteitä tehtävien vuosittaisten vähennysten jatkuva soveltaminen ei johtaisi turskasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen, vaan sillä saattaisi olla mittavia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia niiden laivastonosien kannalta, jotka käyttävät samoja pyydyksiä mutta pyytävät pääosin muita lajeja kuin turskaa. Sen vuoksi on asianmukaista mahdollistaa joustavampi lähestymistapa, joka sallisi pyyntiponnistuksen ilman eri toimenpiteitä tehtävästä vuosittaisesta vähentämisestä luopumisen turskasuunnitelman tavoitteita vaarantamatta.

(6)

Edellä esitetyn perusteella on olennaisen tärkeää, että turskasuunnitelman 9 ja 12 artiklaa muutetaan kiireellisesti, jotta uusia sääntöjä voidaan soveltaa vuoden 2013 kalastusmahdollisuuksia vahvistettaessa.

(7)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdassa määrätään, että Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan kyseisen perussopimuksen 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta yhteisestä kalatalouden markkinajärjestelystä sekä muista yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa tarvittavista säännöksistä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 3 kohdassa määrätään, että neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyviä toimenpiteitä.

(8)

Turskasuunnitelman 9 ja 12 artiklaan tehtävissä muutoksissa määritetään yksityiskohtaiset säännöt TACeina ja pyyntiponnistuksen rajoituksina ilmaistujen kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseksi. Niissä mukautetaan sääntöjä, joita nykyisin sovelletaan kalastusmahdollisuuksia vahvistettaessa, muuttamatta kuitenkaan turskasuunnitelman tavoitetta. Ne ovat näin ollen toimenpiteitä, jotka koskevat TACien ja pyyntiponnistuksen rajoitusten vahvistamista ja jakamista, eikä niitä voida pitää säännöksinä, joilla luodaan yhteinen kalatalouden markkinajärjestely, eikä muina säännöksinä, jotka ovat tarpeen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteisiin pyrkimisen kannalta.

(9)

Asetus (EY) N:o 1342/2008 olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

1)

Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

Erityinen menettely TACien vahvistamiseksi

1.   Jos TACeja ei pystytä riittävän täsmällisten tietojen puuttuessa vahvistamaan 7 artiklan mukaisesti, Kattegatin, Skotlannin länsipuolisen alueen ja Irlanninmeren turskakantojen TACit on vahvistettava tieteellisissä lausunnoissa osoitetuille tasoille. Jos tieteellisissä lausunnoissa osoitettu taso on kuitenkin yli 20 prosenttia suurempi kuin edellisvuoden TACit, TACit vahvistetaan lisäämällä 20 prosenttia edellisvuoden TACeihin, tai jos tieteellisissä lausunnoissa osoitettu taso on yli 20 prosenttia pienempi kuin edellisvuoden TACit, TACit vahvistetaan tekemällä 20 prosentin vähennys edellisvuoden TACeihin.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos tieteelliset lausunnot osoittavat, että kohdennettua kalastusta ei pitäisi harjoittaa ja että

neuvosto voi päättää olla soveltamatta TACin vuosittaista mukautusta seuraavana vuonna tai seuraavina vuosina, edellyttäen että vahvistettu TAC koskee ainoastaan sivusaaliita.

3.   Jos TACeja ei pystytä riittävän täsmällisten tietojen puuttuessa vahvistamaan 8 artiklan mukaisesti, Pohjanmeren, Skagerrakin ja itäisen Englannin kanaalin turskakantojen TACit on vahvistettava soveltamalla soveltuvin osin tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa, ellei Norjan kanssa käytävien neuvottelujen tuloksena päädytä muuhun TACien tasoon.

4.   Kun tieteelliset lausunnot osoittavat, että 8 artiklan 1–4 kohdassa esitettyjä sääntöjä soveltamalla ei voida saavuttaa suunnitelman tavoitteita, neuvosto voi sen estämättä, mitä edellä mainituissa säännöksissä säädetään, päättää vaihtoehtoisesta TACin tasosta.”

2)

Muutetaan 12 artikla seuraavasti:

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/13

(1)

Neuvosto hyväksyi 1 päivänä elokuuta 2011 asetuksen (EU) N:o 753/2011.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1988 (2011) 30 kohdan nojalla perustettu turvallisuusneuvoston komitea teki 20 päivänä marraskuuta 2012 muutoksia luetteloon henkilöistä, ryhmistä, yrityksistä ja yhteisöistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 753/2011 liite I olisi näin ollen muutettava,

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/15

(1)

Iranin ihmisoikeustilanteen heikkenemisen johdosta neuvosto määräsi 12 päivänä huhtikuuta 2011 antamallaan asetuksella (EU) N:o 359/2011 (2) tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavia tiettyjä rajoittavia toimenpiteitä päätöksen 2011/235/YUTP mukaisesti.

(2)

Neuvosto hyväksyi 20 päivänä joulukuuta 2012 päätöksen 2012/810/YUTP (3), jolla muutetaan päätöstä 2011/235/YUTP sellaisiin tarvikkeisiin liittyvien toimenpiteiden soveltamisalan osalta, joita voidaan käyttää kansallisissa tukahduttamistoimissa.

(3)

Nämä toimenpiteet kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen soveltamisalaan, minkä vuoksi niiden täytäntöön panemiseksi tarvitaan unionin tasoista sääntelyä erityisesti sen varmistamiseksi, että talouden toimijat soveltavat niitä yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

(4)

Asetusta (EU) N:o 359/2011 olisi näin ollen muutettava vastaavasti.

(5)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi,

1)

Numeroidaan olemassa oleva kohta 1 kohdaksi.

2)

Lisätään kohta seuraavasti:

”2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, liitteessä II luetellut jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat asianmukaisiksi katsominsa ehdoin antaa luvan sellaisten liitteessä III lueteltujen tarvikkeiden myyntiin, toimitukseen, siirtoon tai vientiin, joita voidaan käyttää kansallisissa tukahduttamistoimissa, edellyttäen, että kyseiset tarvikkeet on tarkoitettu yksinomaan unionin ja sen jäsenvaltioiden Iranissa olevan henkilöstön suojaavaan käyttöön, taikka näihin tarvikkeisiin liittyvien, 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen teknisen avun, välityspalvelujen, rahoituksen tai rahoitustuen tarjoamiseen.”

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/16

(1)

Euroopan unionin ja Brasilian sekä Euroopan unionin ja Thaimaan välillä kirjeenvaihtona tehdyissä sopimuksissa, jotka hyväksyttiin neuvoston päätöksellä 2012/792/EU (2), määrätään Brasilialle, Thaimaalle ja muille kolmansille maille myönnettävistä uusista siipikarjanlihavalmistemääristä. Sen vuoksi on aiheellista muuttaa komission asetusta (EY) N:o 616/2007 (3) näiden uusien määrien huomioon ottamiseksi.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 616/2007 säädetään kyseisten tuotteiden alkuperään perustuvien tariffikiintiöiden erityisestä hallinnointimenetelmästä. Uusia kiintiöitä olisi hallinnoitava samalla tavoin.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 616/2007 olisi muutettava.

(4)

Brasilian ja Thaimaan kanssa tehdyt sopimukset tulevat voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2013, kun kyseiset kiintiöt taas avataan vuodeksi kerrallaan 1 päivästä heinäkuuta 30 päivään kesäkuuta. Sen vuoksi on tarpeen säätää poikkeuksia eräistä asetuksen (EY) N:o 616/2007, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, säännöksistä. Erityisesti kiintiön vuotuista määrää kiintiökaudella 2012/2013 olisi pienennettävä suhteessa kuluneeseen aikaan. Koska 1 päivänä maaliskuuta 2013 voimaan tulevia uusia kiintiöitä koskevia hakemuksia ei ole mahdollista jättää etukäteen, olisi sovellettava yhtä 1 päivästä maaliskuuta 201330 päivään kesäkuuta 2013 kestävää kiintiökautta ja säädettävä asetuksen (EY) N:o 616/2007 5 artiklan 1 kohdassa säädettyä tavanomaista soveltamiskautta koskevasta poikkeuksesta. Tuontitodistusten voimassaoloaikaa olisi muutettava vastaavasti.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Tämän asetuksen liitteessä I luetellut tariffikiintiöt avataan päätöksellä 2007/360/EY ja neuvoston päätöksellä 2012/792/EU (4) hyväksytyissä, unionin ja Brasilian sekä unionin ja Thaimaan välisissä sopimuksissa tarkoitettujen tuotteiden tuonnille.

Tariffikiintiöt avataan vuodeksi kerrallaan 1 päivästä heinäkuuta 30 päivään kesäkuuta ulottuvaksi kaudeksi.

2)

Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

1.   Lukuun ottamatta ryhmiä 3, 4B, 5B ja 6B vuotuiseksi kiintiökaudeksi vahvistettu määrä jaetaan neljään osakauteen seuraavasti:

2.   Kiintiöiden vuotuista määrää ryhmissä 3, 4B, 5B ja 6B ei jaeta osakausiin.

3.   Ryhmien 5A ja 5B vuotuisia määriä hallinnoidaan myöntämällä ensin tuontioikeudet ja sen jälkeen tuontitodistukset.”

3)

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

4)

Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

5)

Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

6)

Korvataan 7 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Poiketen siitä, mitä komission asetuksen (EY) N:o 376/2008 (5) 22 artiklassa säädetään, tuontitodistusten voimassaoloaika on 150 päivää alkaen sen kiintiökauden tai osakauden ensimmäisestä päivästä, joksi ne on myönnetty.

Ryhmiä 5A ja 5B koskevat todistukset ovat voimassa 15 työpäivän ajan todistuksen tosiasiallisesta myöntämispäivästä asetuksen (EY) N:o 376/2008 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuontioikeudet ovat voimassa sen kiintiökauden tai osakauden ensimmäisestä päivästä, jonka osalta hakemus on jätetty, kyseisen kiintiökauden 30 päivään kesäkuuta asti.

7)

Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

1.   Vapaaseen liikkeeseen saattaminen tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitetuissa kiintiöissä edellyttää Brasilian (ryhmät 1, 4A, 4B ja 7) ja Thaimaan (ryhmät 2, 5A ja 5B) toimivaltaisten viranomaisten myöntämän alkuperätodistuksen esittämistä asetuksen (ETY) N:o 2454/93 55–65 artiklan mukaisesti.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta ryhmiin 3, 6A, 6B ja 8.”

8)

Korvataan liite I tämän asetuksen liitteellä.

a)

kiintiövuosi avataan 1 päivästä maaliskuuta30 päivään kesäkuuta 2013 ja vuotuista määrää vähennetään 67 prosenttia;

b)

asetuksen (EY) N:o 616/2007 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja osakausia ei sovelleta;

c)

5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tuontitodistushakemuksia ja tuontioikeushakemuksia voidaan jättää ainoastaan vuoden 2013 tammikuun seitsemänä ensimmäisenä päivänä;

d)

ryhmiä 5A ja 5B lukuun ottamatta kaikkien ryhmien tuontitodistukset ovat voimassa 1 päivästä maaliskuuta 201330 päivään kesäkuuta 2013.

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/20

(1)

Kaikkien kauppatietorekistereihin asetuksen (EU) N:o 648/2012 9 artiklan mukaisesti lähetettävien tietojen olisi epäjohdonmukaisuuksien välttämiseksi noudatettava samoja sääntöjä, standardeja ja muotoja kaikkien kauppatietorekistereiden, kaikkien vastapuolten ja kaikkien johdannaismuotojen osalta. Johdannaiskaupan kuvaamiseksi olisi sen vuoksi käytettävä yksiselitteistä tietokokonaisuutta.

(2)

Koska OTC-johdannaisia ei yleensä voida yksilöidä yksiselitteisesti käyttämällä nykyisiä, finanssimarkkinoilla laajalti käytettyjä koodeja, kuten ISIN-koodia (International Securities Identification Number), eikä niitä voi kuvata käyttäen rahoitusvälineiden luokittelussa käytettävää ISO-koodia (Classification of Financial Instruments, CFI), on kehitettävä uusi yleinen yksilöintimenetelmä. Jos käytettävissä on yksilöllinen tuotetunnus, joka noudattaa yksilöllisyyden, neutraalisuuden, luotettavuuden, avoimen lähdekoodin, skaalattavuuden, helpon saatavuuden, kohtuullisten kustannusten ja asianmukaisen hallinnointikehyksen periaatteita ja joka on otettu käyttöön unionissa, sitä olisi käytettävä. Jos käytettävissä ei ole kyseiset vaatimukset täyttävää yksilöllistä tuotetunnusta, olisi turvauduttava väliaikaiseen luokitteluun.

(3)

Kohde-etuus olisi yksilöitävä yhteisellä tunnuksella. Käytettävissä ei kuitenkaan ole markkinoiden laajuista standardoitua koodia, jolla koriin sisältyvä kohde-etuus pystyttäisiin yksilöimään. Vastapuolia olisi sen vuoksi vaadittava ilmoittamaan vähintään, että kohde-etuus on kori, ja käyttämään standardoiduissa indekseissä mahdollisuuksien mukaan ISIN-koodeja.

(4)

Kaikki johdannaissopimuksen osapuolet olisi johdonmukaisuuden vuoksi yksilöitävä yksilöllisellä koodilla. Kaikkien finanssialalla toimivien ja finanssialan ulkopuolisten vastapuolten, välittäjien, keskusvastapuolten ja edunsaajien yksilöimiseksi olisi käytettävä maailmanlaajuista oikeushenkilötunnusta (Legal Entity Identifier) – kun sellainen on saatavilla – tai väliaikaista yhteisötunnusta. Tällainen tunnus olisi määriteltävä soveltaen finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän (FSB) antamien, tietovaatimuksia koskevien suositusten kanssa sopusoinnussa olevaa hallintokehystä ja otettava käyttöön EU:ssa, jotta eritoten varmistettaisiin johdonmukaisuus maksu- ja selvitysjärjestelmäkomitean (CPSS) ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön (IOSCO) raportin ”OTC Derivatives Data Reporting and Aggregation Requirements” kanssa. Kyseisessä raportissa todetaan oikeushenkilötunnuksien olevan tietojen yhdistämiskeino. Jos kyseessä ovat edustajien tekemät kaupat, edunsaajat olisi yksilöitävä henkilöksi tai yhteisöksi, jonka puolesta sopimus tehtiin.

(5)

Huomioon olisi myös otettava kolmansissa maissa sovellettu lähestymistapa ja myös se lähestymistapa, jota kauppatietorekisterit itse ryhtyvät soveltamaan liiketoimintansa aloittaessaan. Jotta varmistettaisiin vastapuolten kannalta kustannustehokas ratkaisu ja vähennettäisiin kauppatietorekistereiden toiminnallista riskiä, raportoinnin alkamispäivään olisi sen vuoksi sisällytettävä siirtymäkausi, jossa säädetään eri päivistä eri johdannaislajeille alkaen kaikkein vakioehtoisimmista johdannaislajeista ja laajentaen myöhemmin ilmoitusvelvollisuus muihin johdannaislajeihin. Johdannaissopimuksilla, jotka tehtiin ennen asetuksen (EU) N:o 648/2012 voimaantulopäivää, asetuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen ja jotka eivät ole voimassa raportoinnin alkamispäivänä tai sen jälkeen, ei ole suurta merkitystä sääntelytarkoituksissa. Niistä on kuitenkin ilmoitettava asetuksen (EU) N:o 648/2012 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Jotta kyseissä tapauksissa varmistettaisiin tehokas ja oikeasuhteinen raportointijärjestelmä ja ottaen huomioon vaikeudet päättyneitä sopimuksia koskevien tietojen keräämisessä, tällaiselle raportoinnille olisi säädettävä pidemmästä määräajasta.

(6)

Tämä asetus perustuu teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksiin, jotka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ’EAMV’, on toimittanut komissiolle.

(7)

Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (3) 15 artiklan mukaisesti EAMV järjesti avoimia julkisia kuulemisia tällaisista teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista, analysoi mahdollisia asiaan liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyysi lausunnon mainitun asetuksen 37 artiklalla perustetulta EAMV:n arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä,

a)

edunsaaja, joka on oikeushenkilö;

b)

välittäjänä toimiva yhteisö;

c)

keskusvastapuoli;

d)

määritysosapuoli, joka on oikeushenkilö;

e)

vastapuoli, joka on oikeushenkilö;

f)

ilmoituksen tekevä yhteisö.

a)

yksilöllinen;

b)

neutraali;

c)

luotettava;

d)

peräisin avoimesta lähdekoodista;

e)

skaalautuva;

f)

helposti saatavilla;

g)

saatavilla kohtuulliseen hintaan;

h)

asianmukaisen hallinnointikehyksen alainen.

a)

yksilöllinen;

b)

neutraali;

c)

luotettava;

d)

peräisin avoimesta lähdekoodista;

e)

skaalautuva;

f)

helposti saatavilla;

g)

saatavilla kohtuulliseen hintaan;

h)

asianmukaisen hallinnointikehyksen alainen.

a)

johdannaislajiksi on yksilöitävä jokin seuraavista:

b)

johdannaistyypiksi on yksilöitävä jokin seuraavista:

c)

Jos johdannainen ei kuulu mihinkään erityiseen johdannaislajiin tai johdannaistyyppiin, ilmoitus on annettava sen johdannaislajin tai johdannaistyypin perusteella, jota vastapuolet katsovat johdannaissopimuksen eniten muistuttavan.

a)

viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2013, jos kyseisen johdannaislajin osalta on rekisteröity kauppatietorekisteri asetuksen (EU) N:o 648/2012 55 artiklan mukaisesti ennen 1 päivää huhtikuuta 2013;

b)

90 päivän kuluttua siitä, kun kyseisen johdannaislajin osalta on rekisteröity kauppatietorekisteri asetuksen (EU) N:o 648/2012 55 artiklan mukaisesti, jos sen osalta ei ole asetuksen (EU) N:o 648/2012 55 artiklan mukaisesti rekisteröity kauppatietorekisteriä 1 päivänä huhtikuuta 2013 tai sitä ennen;

c)

viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2015, jos kyseisen johdannaislajin osalta ei ole asetuksen (EU) N:o 648/2012 55 artiklan mukaisesti rekisteröity kauppatietorekisteriä viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2015. Ilmoitusvelvollisuus alkaa kyseisenä päivänä, ja sopimuksista on ilmoitettava EAMV:lle mainitun asetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti siihen saakka, kun kyseisen johdannaislajin osalta on rekisteröity kauppatietorekisteri.

a)

viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014, jos kyseisen johdannaislajin osalta on rekisteröity kauppatietorekisteri asetuksen (EU) N:o 648/2012 55 artiklan mukaisesti ennen 1 päivää lokakuuta 2013;

b)

90 päivän kuluttua siitä, kun kyseisen johdannaislajin osalta on rekisteröity kauppatietorekisteri asetuksen (EU) N:o 648/2012 55 artiklan mukaisesti, jos sen osalta ei ole asetuksen (EU) N:o 648/2012 55 artiklan mukaisesti rekisteröity kauppatietorekisteriä 1 päivänä lokakuuta 2013 tai sitä ennen;

c)

viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2015, jos kyseisen johdannaislajin osalta ei ole asetuksen (EU) N:o 648/2012 55 artiklan mukaisesti rekisteröity kauppatietorekisteriä viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2015. Ilmoitusvelvollisuus alkaa kyseisenä päivänä, ja sopimuksista on ilmoitettava EAMV:lle mainitun asetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti siihen saakka, kun kyseisen johdannaislajin osalta on rekisteröity kauppatietorekisteri.

a)

tehtiin ennen 16 päivää elokuuta 2012 ja jotka ovat yhä voimassa 16 päivänä elokuuta 2012, tai

b)

tehtiin 16 päivänä elokuuta 2012 tai sen jälkeen

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/30

(1)

Kaikki Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (EAMV) kauppatietorekisterin rekisteröintihakemuksessa annettavat tiedot olisi toimitettava pysyvällä välineellä, joka mahdollistaa tietojen tallentamisen tulevaa käyttöä ja jäljentämistä varten. Hakemukseen sisällytetyt asiakirjat olisi kauppatietorekisterin toimittamien tietojen tunnistamisen helpottamiseksi merkittävä yksilöllisellä viitenumerolla.

(2)

Tämä asetus perustuu Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (3) 15 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksiin, jotka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) on toimittanut komissiolle.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti EAMV järjesti avoimia julkisia kuulemisia tällaisista teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista, analysoi mahdollisia asiaan liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyysi lausunnon mainitun asetuksen 37 artiklalla perustetulta EAMV:n arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä,

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/32

(1)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 29 artiklan 4 kohdan sekä keskusvastapuolten säilyttämien aineistojen ja tietojen yksityiskohdat täsmentävistä teknisistä sääntelystandardeista asetuksen (EU) N:o 648/2012 29 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetun delegoidun säädöksen 13, 14 ja 15 artiklan mukaan olisi myös hyväksyttävä säännöt, joilla tarkennetaan kyseisten artiklojen mukaisesti säilytettyjen aineistojen ja tietojen muoto.

(2)

Jotta asianomaiset viranomaiset voisivat suorittaa tehtävänsä tehokkaasti ja johdonmukaisesti, niille olisi toimitettava tiedot, jotka ovat vertailukelpoisia eri keskusvastapuolten kesken. Tietojen toimittaminen yhteisessä muodossa myös helpottaa tietojen täsmäyttämistä keskusvastapuolten välillä.

(3)

Keskusvastapuolia olisi vaadittava säilyttämään tiedot dokumentointitarkoituksissa muodossa, joka on yhteensopiva sen muodon kanssa, jossa kauppatietorekisterit säilyttävät tiedot, koska tietyissä tilanteissa keskusvastapuolten ja kauppatietorekisterien on säilytettävä tai ilmoitettava samat tiedot. Jos finanssimarkkinoiden eri rakenteissa käytettäisiin yhteistä muotoa, sen käyttö lisääntyisi useiden markkinatoimijoiden keskuudessa, mikä edistäisi standardointia.

(4)

Automaattisen käsittelyn helpottamiseksi ja markkinatoimijoiden kustannusten vähentämiseksi on tärkeää, että keskusvastapuolet käyttävät standardoituja menettelyjä ja datamuotoja niin suuressa määrin kuin mahdollista.

(5)

Kohde-etuus olisi yksilöitävä yhteisellä tunnuksella. Käytettävissä ei kuitenkaan ole markkinoiden laajuista standardoitua koodia, jolla koriin sisältyvät kohde-etuudet pystyttäisiin yksilöimään. Keskusvastapuolten olisi sen vuoksi vähintään ilmoitettava, että kohde-etuus on kori, ja käytettävä standardoiduissa indekseissä mahdollisuuksien mukaan ISIN-koodeja (International Securities Identification Number).

(6)

Tämä asetus perustuu teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksiin, jotka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) on toimittanut komissiolle.

(7)

Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (3) 15 artiklan mukaisesti EAMV järjesti avoimen julkisen kuulemisen, analysoi mahdollisia asiaan liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyysi lausunnon asetuksen (EU) N:o 1095/2010 37 artiklalla perustetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä ennen kuin se esitti teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksen, johon tämä asetus perustuu,

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/40

(1)

Asetuksen (EY) N:o 2580/2001 liitteessä II luetellaan toimivaltaiset viranomaiset, joille kyseisellä asetuksella käyttöön otettuja toimenpiteitä koskevat tiedot ja pyynnöt on lähetettävä.

(2)

Slovenia on pyytänyt, että sen toimivaltaisia viranomaisia koskevat osoitetiedot muutettaisiin. Lisäksi Euroopan komission osoite olisi saatettava ajan tasalle.

(3)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 2580/2001 liite olisi päivitettävä,

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/42

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1183/2005 liitteessä I on luettelo luonnollisista henkilöistä, oikeushenkilöistä, yhteisöistä ja muista elimistä, joita asetuksessa tarkoitettu varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston pakotekomitea lisäsi 12 ja 30 päivänä marraskuuta 2012 kolme henkilöä luetteloon henkilöistä ja yhteisöistä, joita varojen jäädyttäminen koskee.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1183/2005 liitteessä II annettu osoite Euroopan komissiolle toimitettavia ilmoituksia varten olisi päivitettävä.

(4)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1183/2005 liitteitä I ja II olisi muutettava

(5)

Jotta tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet olisivat tehokkaita, asetuksen olisi tultava voimaan viipymättä,

(1)

Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

(2)

Muutetaan liite II tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/44

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/46

(1)

Yhteisen toiminnan 2008/851/YUTP 6 artiklan 1 kohdan nojalla neuvosto on valtuuttanut poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean tekemään päätökset EU-operaation komentajan nimittämisestä Euroopan unionin sotilasoperaatioon, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä, jäljempänä ’EU-operaation komentaja’.

(2)

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea antoi 15 päivänä kesäkuuta 2011 päätöksen Atalanta/2/2011 (2), jolla kontra-amiraali Duncan POTTS nimitettiin EU-operaation komentajaksi.

(3)

Yhdistynyt kuningaskunta on ehdottanut, että kontra-amiraali (nimitetty) Robert TARRANT nimitetään EU-operaation komentajaksi kontra-amiraali Duncan POTTSin seuraajaksi.

(4)

Euroopan unionin sotilaskomitea tukee tätä ehdotusta.

(5)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 5 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu niiden unionin päätösten ja toimien valmisteluun ja täytäntöönpanoon, joilla on merkitystä puolustuksen alalla,

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/47

(1)

Neuvosto hyväksyi 1 päivänä elokuuta 2011 päätöksen 2011/486/YUTP.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1988 (2011) 30 kohdan nojalla perustettu turvallisuusneuvoston komitea teki 20 päivänä marraskuuta 2012 muutoksia luetteloon henkilöistä, ryhmistä, yrityksistä ja yhteisöistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)

Päätöksen 2011/486/YUTP liite olisi näin ollen muutettava,

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/49

(1)

Neuvosto antoi 12 päivänä huhtikuuta 2011 päätöksen 2011/235/YUTP (1).

(2)

Olisi täsmennettävä, että sellaisten laitteiden, joita voidaan käyttää kansallisiin tukahduttamistoimiin Iranissa, myyntiä, toimitusta, siirtoa tai vientiä koskevaa kieltoa ei sovelleta, jos tällaisten laitteiden myynti, toimitus, siirto tai vienti on tarkoitettu yksinomaan unionin ja sen jäsenvaltioiden Iranissa olevan henkilöstön suojaavaan käyttöön, eikä kieltoa liioin sovelleta näihin laitteisiin liittyvän teknisen avun, välityspalvelujen ja muiden palvelujen taikka rahoituksen tai rahoitusavun antamiseen.

(3)

Päätös 2011/235/YUTP olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/50

(1)

Neuvosto hyväksyi 20 päivänä joulukuuta 2010 päätöksen 2010/788/YUTP (1), jolla vahvistettiin Kongon demokraattista tasavaltaa koskevia rajoittavia toimenpiteitä.

(2)

Marraskuun 28 päivänä 2012 annetulla Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 2078 (2012) muutettiin niitä perusteita, joiden mukaisesti päätöslauselman 1807 (2008) 9 ja 11 kohdassa esitettyjen rajoittavien toimenpiteiden kohteeksi otettavat henkilöt ja yhteisöt nimetään.

(3)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 2078 (2012) lisättiin myös uusi poikkeus päätöslauselman 1807 (2008) 9 kohdassa vahvistettuihin toimenpiteisiin.

(4)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1533 (2004) nojalla perustettu pakotekomitea lisäsi 12 ja 30 päivänä marraskuuta 2012 henkilöitä luetteloon henkilöistä ja yhteisöistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(5)

Päätös 2010/788/YUTP olisi näin ollen muutettava,

1)

Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Jäljempänä olevassa 4 artiklan 1 kohdassa sekä 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt rajoittavat toimenpiteet kohdistetaan seuraaviin pakotekomitean nimeämiin henkilöihin ja tarvittaessa yhteisöihin:

Asianomaiset henkilöt ja yhteisöt luetellaan liitteessä.”

2)

Lisätään 4 artiklan 3 kohdan c alakohdan jälkeen seuraava ilmaus:

”tai jos alueelle pääsy tai kauttakulku on välttämätöntä oikeudellisen prosessin suorittamiseksi.”

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/54

(1)

Neuvosto hyväksyi 7 päivänä heinäkuuta 2003 yhteisen kannan 2003/495/YUTP (1) Irakista Yhdistyneiden kansakuntien (YK) turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1483 (2003) täytäntöön panemiseksi.

(2)

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 15 päivänä joulukuuta 2010 päätöslauselman 1956 (2010), jossa se päätti, että Irakin kehitysrahastosta saatu tuotto olisi siirrettävä täysimääräisesti Irakin hallituksen seuraajajärjestelyjen tilille tai tileille ja että Irakin kehitysrahasto olisi lakkautettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2011.

(3)

Yhteistä kantaa 2003/495/YUTP olisi näin ollen muutettava, jotta sallittaisiin jäädytettyjen varojen, muiden rahoitusvarojen tai taloudellisten varojen siirtäminen Irakin hallituksen perustamille Irakin kehitysrahaston seuraajajärjestelyille YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa 1483 (2003) ja 1956 (2010) esitetyin edellytyksin.

(4)

Yhteinen kanta 2003/495/YUTP olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti,

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/55

(1)

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (2) 370 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot, jotka 1 päivänä tammikuuta 1978 verottivat liitteessä X olevassa A osassa mainittuja liiketoimia, voivat jatkaa niiden verottamista. Kyseiset liiketoimet on otettava huomioon arvonlisäverosta kertyvien omien varojen perusteen laskemisessa.

(2)

Direktiivin 2006/112/EY 371 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot, jotka 1 päivänä tammikuuta 1978 vapauttivat arvonlisäverosta liitteessä X olevassa B osassa mainitut liiketoimet, voivat kussakin jäsenvaltiossa kyseisenä ajankohtana voimassa ollein edellytyksin jatkaa niiden vapauttamista. Kyseiset liiketoimet on otettava huomioon arvonlisäverosta kertyvien omien varojen perusteen laskemisessa.

(3)

Luxemburgin osalta komissio teki asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 perusteella päätöksen 90/178/Euratom, ETY (3), jolla se salli Luxemburgin 1 päivästä tammikuuta 1989 olla ottamatta huomioon tiettyjä liiketoimintaluokkia ja käyttää eräitä likimääräisiä arvioita arvonlisäverosta kertyvien omien varojen perusteen laskemiseksi.

(4)

Komissio pyysi Luxemburgia tarkastamaan, tarvitaanko edelleen näitä sille toistaiseksi myönnettyjä lupia, ja vahvistamaan tämän komissiolle. Luxemburg vahvisti, että lupa soveltaa likimääräisiä arvioita direktiivin 2006/112/EY liitteessä X olevan A osan 4 kohdassa tarkoitettuihin liiketoimiin ei enää ollut tarkoituksenmukainen.

(5)

Yhteisön sääntöjen selkeyden ja avoimuuden vuoksi säännökset, jotka ovat vanhentuneet tai joiden voimassaolo on päättynyt, olisi kumottava.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean lausunnon mukaiset,

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/56

(1)

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (2) 371 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot, jotka 1 päivänä tammikuuta 1978 vapauttivat arvonlisäverosta liitteessä X olevassa B osassa mainitut liiketoimet, voivat kussakin jäsenvaltiossa kyseisenä ajankohtana voimassa ollein edellytyksin jatkaa niiden vapauttamista. Kyseiset liiketoimet on otettava huomioon arvonlisäverosta kertyvien varojen perusteen laskemisessa.

(2)

Komissio teki Tanskan kohdalla asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 perusteella päätöksen 90/184/Euratom, ETY (3), jolla Tanskan sallittiin olla ottamatta huomioon tiettyjä liiketoimintaluokkia ja käyttää eräitä likimääräisiä arvioita arvonlisäverosta kertyvien omien varojen perusteen laskemiseksi 1 päivästä tammikuuta 1989.

(3)

Tanska on verottanut direktiivin 2006/112/EY liitteessä X olevassa B osassa mainittuja liiketoimia 1 päivästä tammikuuta 1995. Tätä tarkoitusta varten annettu lupa olisi peruutettava mainitusta päivästä alkaen.

(4)

Komissio pyysi Tanskaa tarkastamaan, tarvitsiko se edelleen näitä sille toistaiseksi myönnettyjä lupia, ja vahvistamaan tämän komissiolle. Tanska vahvisti, että yksi lupa olla ottamatta huomioon direktiivin 2006/112/EY liitteessä X olevan B osan 2 kohdassa mainittuja liiketoimia ei enää ollut tarkoituksenmukainen.

(5)

Unionin sääntöjen selkeyden ja avoimuuden vuoksi säädökset, jotka eivät enää ole tarkoituksenmukaisia tai joiden voimassaolo on päättynyt, olisi kumottava.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean lausunnon mukaiset,

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/57

(1)

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (2) 378 artiklan 1 kohdan mukaisesti Itävalta saa jatkaa liitteessä X olevan A osan 2 kohdassa mainittujen liiketoimien verottamista. Kyseiset liiketoimet on otettava huomioon arvonlisäverosta kertyvien varojen perusteen laskemisessa.

(2)

Direktiivin 2006/112/EY 378 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti Itävalta saa edelleen vapauttaa arvonlisäverosta liitteessä X olevan B osan 5 ja 9 kohdassa mainitut liiketoimet. Kyseiset liiketoimet on otettava huomioon arvonlisäverosta kertyvien varojen perusteen laskemisessa.

(3)

Kuudennen direktiivin 28 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamiseksi Itävallan tasavallan Euroopan yhteisöihin liittymistä koskevan asiakirjan (3) liitteessä IX (verotus) olevassa 2 kohdan h alakohdassa sallittiin Itävallan periä arvonlisäveroa liitteessä E olevan 2 kohdan mukaisesti hammasteknikoiden ammattimaisesti tarjoamista palveluista ja hammaslääkäreiden ja hammasteknikoiden Itävallan sosiaaliturvalaitoksille toimittamista hammasproteeseista 31 päivään joulukuuta 1996 asti. Näin ollen komission tätä tarkoitusta varten antama lupa arvonlisäverosta kertyvien omien varojen perusteen laskemiseksi olisi myös peruutettava.

(4)

Kuudennen direktiivin 28 artiklan 3 kohdan b alakohdan säännösten soveltamiseksi Itävallan tasavallan Euroopan yhteisöihin liittymistä koskevan asiakirjan liitteessä IX (verotus) olevassa 2 kohdan i alakohdassa sallitaan Itävallan vapauttaa arvonlisäverosta julkisten postilaitosten suorittamat televiestintäpalvelut, kunnes neuvosto on hyväksynyt yhteisen suunnitelman tällaisten palvelujen verottamiseksi tai kunnes kaikki nykyiset jäsenvaltiot, jotka on täysin vapautettu verosta, eivät enää sovella tätä vapautusta, riippuen siitä, kumpi ajankohta on aikaisempi, mutta joka tapauksessa enintään 31 päivään joulukuuta 1995 asti. Näin ollen komission tätä tarkoitusta varten antama lupa arvonlisäverosta kertyvien omien varojen perusteen laskemiseksi olisi myös peruutettava.

(5)

Komissio teki Itävallan osalta asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 perusteella päätöksen 96/564/Euratom, EY (4), jolla Itävallan sallittiin olla ottamatta huomioon tiettyjä liiketoimintaluokkia ja käyttää eräitä likimääräisiä arvioita arvonlisäverosta kertyvien omien varojen perusteen laskemiseksi 1 päivästä tammikuuta 1995.

(6)

Komissio pyysi Itävaltaa tarkastamaan, tarvitsiko se edelleen näitä sille toistaiseksi myönnettyjä lupia, ja vahvistamaan tämän komissiolle. Itävalta vahvisti, että kahta luvista ei enää tarvittu.

(7)

Unionin sääntöjen selkeyden ja avoimuuden vuoksi säädökset, jotka eivät enää ole tarkoituksenmukaisia tai joiden voimassaolo on päättynyt, olisi kumottava.

(8)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean lausunnon mukaiset,

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/59

(1)

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (2) 380 artiklan mukaisesti Ruotsi saa jatkaa liitteessä X olevan B osan 2 kohdassa mainittujen kirjailijoiden, taiteilijoiden ja taideteosten esittäjien tarjoamien palvelujen sekä liitteessä X olevan B osan 1, 9 ja 10 kohdassa mainittujen liiketoimien vapauttamista arvonlisäverosta niin kauan kuin jossakin 31 päivänä joulukuuta 1994 yhteisöön kuuluneessa jäsenvaltiossa sovelletaan samoja vapautuksia. Kyseiset liiketoimet on otettava huomioon arvonlisäverosta kertyvien varojen perusteen laskemisessa.

(2)

Komissio teki Ruotsin osalta asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 perusteella päätöksen 96/565/Euratom, EY (3), jolla Ruotsin sallittiin käyttää eräitä likimääräisiä arvioita arvonlisäverosta kertyvien omien varojen perusteen laskemiseksi 1 päivästä tammikuuta 1995.

(3)

Ruotsi on verottanut direktiivin 2006/112/EY liitteessä X olevan B osan 2 kohdassa mainittuja liiketoimia tekijänoikeuksien ja -palkkioiden osalta 1 päivästä tammikuuta 1997. Tätä tarkoitusta varten annettu lupa olisi peruutettava mainitusta päivästä alkaen.

(4)

Komissio pyysi Ruotsia tarkastamaan, tarvitsiko se edelleen näitä sille toistaiseksi myönnettyjä lupia, ja vahvistamaan tämän komissiolle. Ruotsi vahvisti, ettei lupa käyttää likimääräisiä arvioita direktiivin 2006/112/EY liitteessä X olevan B osan 2 kohdassa mainittujen liiketoimien suhteen päde enää tekijänoikeuksiin ja -palkkioihin.

(5)

Yhteisön sääntöjen selkeyden ja avoimuuden vuoksi säädökset, jotka eivät enää ole tarkoituksenmukaisia tai joiden voimassaolo on päättynyt, olisi kumottava.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean lausunnon mukaiset,

21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/60

(1)

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (2) 375 artiklan mukaisesti Kreikka saa vapauttaa arvonlisäverosta liitteessä X olevan B osan 2, 8, 11 ja 12 kohdassa mainitut liiketoimet. Kyseiset liiketoimet on otettava huomioon arvonlisäverosta kertyvien omien varojen perusteen laskemisessa.