(1)

Kaasuntoimituksissa on ennenkin ollut lyhytaikaisia häiriöitä, mutta vuoden 2022 tilanne eroaa monella tapaa aikaisemmista kaasun toimitusvarmuuskriiseistä. Venäjän Ukrainaa vastaan toteuttaman sotilaallisen hyökkäyksen kärjistyminen helmikuusta 2022 lähtien on johtanut ennennäkemättömiin hinnankorotuksiin. Kyseiset hinnankorotukset todennäköisesti muuttavat perustavalla tavalla kannustimia maanalaisten kaasuvarastojen täyttämiseen unionissa. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa uusia kaasun toimitushäiriöitä ei voida poissulkea. Tällaiset toimitushäiriöt voisivat vahingoittaa vakavasti kansalaisia ja unionin taloutta, koska unioni on edelleen suurelta osin riippuvainen ulkoisista kaasutoimituksista, joihin konflikti voi vaikuttaa.

(2)

Viimeaikaiset tapahtumat ovat luonteeltaan ja seurauksiltaan laaja-alaisia ja unionin laajuisia, joten unionin on reagoitava niihin kattavasti. Kyseisissä toimissa olisi asetettava etusijalle toimenpiteet, joilla kaasun toimitusvarmuutta voidaan parantaa unionin tasolla, erityisesti kun on kyse kaasutoimituksista suojatuille asiakkaille. Energiansäästö ja energiatehokkuus ovat keskeisiä tekijöitä kyseisen tavoitteen saavuttamisen kannalta. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää, että unioni toimii koordinoidusti, jotta voidaan välttää mahdollisista kaasutoimitusten häiriöistä johtuvat mahdolliset riskit, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden oikeuteen valita eri energialähteiden välillä ja niiden energiahuollon yleiseen rakenteeseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 194 artiklan mukaisesti.

(3)

Maanalaiset kaasuvarastot edistävät osaltaan kaasun toimitusvarmuutta ja hyvin täytetyt maanalaiset kaasuvarastot takaavat kaasun toimitusvarmuuden mahdollistamalla kaasun lisätoimitukset voimakkaiden kysyntäpiikkien tai toimitushäiriöiden tapauksessa. Koska putkikaasun toimitushäiriöitä voi ilmetä milloin tahansa, olisi otettava käyttöön unionin maanalaisten kaasuvarastojen täyttötasoa koskevia toimenpiteitä kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi talvella 2022–2023.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/1938 (3) otettiin käyttöön yhteisvastuumekanismi välineenä lieventää sellaisen vakavan hätätilanteen vaikutuksia unionissa, jossa yhteisvastuumekanismin nojalla suojattujen asiakkaiden kaasuntoimitukset, olennaisena turvallisuustarpeena ja välttämättömänä prioriteettina, ovat uhattuina jossakin jäsenvaltiossa. Unionin hätätilanteessa välittömillä toimilla varmistetaan, että jäsenvaltiot voivat tarjota parempaa suojaa asiakkaille.

(5)

Venäjän Ukrainaa vastaan toteuttaman sotilaallisen hyökkäyksen vaikutus on osoittanut, että nykyiset toimitusvarmuussäännöt eivät sovellu äkillisiin geopoliittisen tilanteen merkittäviin muutoksiin, joissa toimitusvaikeudet ja hintapiikit eivät voi johtua ainoastaan infrastruktuurin häiriöistä tai äärimmäisistä sääoloista vaan myös tahallisista merkittävistä tapahtumista ja pitempiaikaisista tai äkillisistä toimitushäiriöistä. Sen vuoksi on tarpeen puuttua äkillisiin huomattavasti kasvaneisiin riskeihin, jotka johtuvat nykyisistä geopoliittisen tilanteen muutoksista, myös monipuolistamalla unionin energiahuoltoa.

(6)

Kun otetaan huomioon komission analyysi muun muassa kaasunsaannin turvaamiseksi toteutettujen toimenpiteiden riittävyydestä ja komission ja asetuksella (EU) 2017/1938 perustetun kaasualan koordinointiryhmän helmikuussa 2022 tekemä analyysi unionin laajuisesta tehostetusta riskivalmiudesta, kunkin jäsenvaltion olisi periaatteessa varmistettava, että sen alueella sijaitsevat ja kyseisen jäsenvaltion johonkin markkina-alueeseen suoraan yhteenliitetyt maanalaiset kaasuvarastot täytetään vähintään 90 prosenttiin niiden kapasiteetista jäsenvaltion tasolla kunkin vuoden 1 päivään marraskuuta mennessä (täyttötavoite) ja että kullekin jäsenvaltiolle asetetaan joukko välitavoitteita seuraavan vuoden touko-, heinä-, syys- ja helmikuulle (täyttöpolku). Joihinkin jäsenvaltioihin, joilla on huomattava maanalainen varastointikapasiteetti, niiden alueella sijaitsevia maanalaisia kaasuvarastoja koskevan täyttötavoitteen saavuttamista koskeva velvoite vaikuttaisi suhteettomasti. Kyseisen tilanteen huomioon ottamiseksi velvoitetta täyttää niiden maanalaiset kaasuvarastot olisi vähennettävä 35 prosenttiin niiden keskimääräisestä vuotuisesta kaasunkulutuksesta edeltävien viiden vuoden aikana. Tämä ei saisi vaikuttaa muiden jäsenvaltioiden velvoitteeseen osallistua asianomaisten maanalaisten kaasuvarastojen täyttämiseen. Jäsenvaltioiden olisi voitava tietyin edellytyksin päättää täyttää täyttötavoite osittain laskemalla nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksissa varastoidut nesteytetyn maakaasun varastot. Täyttötavoitteet ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että unionin kuluttajat ovat asianmukaisesti suojattuja kaasun toimitusvaikeuksilta. Vuonna 2022 olisi sovellettava alhaisempaa 80 prosentin täyttötavoitetta ja pienempää määrää välitavoitteita, kun otetaan huomioon, että tämän asetuksen on määrä tulla voimaan varastojen täyttökauden alkamisen jälkeen ja että jäsenvaltioilla on rajoitetusti aikaa panna se täytäntöön.

(7)

Varastojaan täyttäessään jäsenvaltioiden olisi pyrittävä monipuolistamaan kaasuntoimittajiaan tavoitteena vähentää riippuvuuttaan niistä silloin, kun tämä voi vaarantaa unionin tai jäsenvaltioiden energian toimitusvarmuuden tai keskeiset turvallisuusedut.

(8)

Vuodesta 2023 alkaen kaasuvarastoja olisi seurattava kunakin vuonna erityisesti helmikuusta alkaen, jotta vältetään kaasun äkillinen ottaminen maanalaisista kaasuvarastoista keskellä talvea, mikä voisi aiheuttaa toimitusvarmuuteen liittyviä haasteita ennen talven loppua. Täyttöpolkujen olisi mahdollistettava jatkuva seuranta koko varastojen täyttökauden ajan.

(9)

Kunkin jäsenvaltion, jolla on maanalaisia kaasuvarastoja, olisi toimitettava komissiolle kunakin vuonna vuodesta 2023 alkaen koostettu ehdotus tällaisten alueellaan sijaitsevien ja markkina-alueeseensa suoraan yhteenliitettyjen varastojen täyttöpoluksi. Kun otetaan huomioon kaasualan koordinointiryhmän arviointi, komission olisi tehtävä täyttöpolun määrittämistä kullekin jäsenvaltiolle koskeva päätös siten, että kyseisen jäsenvaltion maanalaisten kaasuvarastojen kilpailuasema naapurijäsenvaltioissa sijaitseviin tällaisiin varastoihin nähden ei vääristy kohtuuttomasti.

(10)

Jotta kullekin jäsenvaltiolle, jolla on maanalaisia kaasuvarastoja, voidaan määrittää täyttöpolku vuodesta 2023 alkaen kunkin jäsenvaltion toimittaman täyttöpolkua koskevan ehdotuksen perusteella, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (4) mukaisesti.

(11)

Kunkin jäsenvaltion, jolla on maanalaisia kaasuvarastoja, täyttöpolun olisi sisällettävä joukko välitavoitteita ja sen olisi perustuttava kyseisen jäsenvaltion viiden edeltävän vuoden keskimääräiseen täyttöasteeseen. Niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden täyttötavoite on vähennetty 35 prosenttiin keskimääräisestä vuotuisesta kaasunkulutuksesta, täyttöpolun välitavoitteita olisi vastaavasti vähennettävä.

(12)

Jos jäsenvaltio ei pysty täyttämään täyttötavoitetta ajoissa teknisten ongelmien, kuten maanalaiseen kaasuvarastoon johtaviin putkistoihin tai injektointilaitoksiin liittyvien ongelmien vuoksi, jäsenvaltion olisi voitava saavuttaa täyttötavoite myöhemmässä vaiheessa. Kukin täyttötavoite olisi kuitenkin saavutettava niin pian kuin se on teknisesti mahdollista ja joka tapauksessa viimeistään 1 päivänä joulukuuta asianomaisena vuonna, jotta voidaan turvata kaasun toimitusvarmuus talvikaudella.

(13)

On mahdollista, että jäsenvaltio ei pysty saavuttamaan täyttötavoitetta tai välitavoitetta sellaisen alueellisen tai unionin tason hätätilanteen vuoksi, esimerkiksi kun kaasun toimitukset eivät ole riittäviä asetuksen (EU) 2017/1938 11 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jonka komissio on julistanut tapauksen mukaan yhden tai useamman sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, joka on julistanut kyseisessä asetuksessa tarkoitetun kansallisen hätätilanteen. Sen vuoksi täyttötavoitteita, mukaan lukien taakanjakoa koskeva tavoite, ei olisi sovellettava, jos ja niin kauan kuin komissio on julistanut alueellisen tai unionin tason hätätilanteen kyseisen asetuksen 12 artiklan mukaisesti.

(14)

Sen varmistamiseksi, että täyttöpoluista ei poiketa, toimivaltaisten viranomaisten olisi jatkuvasti seurattava maanalaisten kaasuvarastojen täyttötasoja. Täyttöpolkuihin olisi sovellettava viiden prosenttiyksikön marginaalia. Jos jäsenvaltion täyttötaso on yli viisi prosenttiyksikköä sen täyttöpolun tason alapuolelle, toimivaltaisen viranomaisen olisi välittömästi toteutettava tehokkaita toimenpiteitä sen nostamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tällaisista toimenpiteistä komissiolle ja kaasualan koordinointiryhmälle.

(15)

Jos jäsenvaltio poikkeaa merkittävästi ja jatkuvasti täyttöpolustaan, sellaiset riittävät täyttötasot ja täyttötavoite voivat vaarantua, joita tarvitaan kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi unionissa yhteisvastuun hengessä. Jos täyttöpolusta poiketaan merkittävästi ja jatkuvasti tai täyttötavoitteesta poiketaan, komissiolle olisi annettava valtuudet toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä täyttämättömistä varastoista johtuvien kaasun toimitusvarmuuteen liittyvien ongelmien välttämiseksi. Päättäessään tällaisista tehokkaista toimenpiteistä komission olisi otettava huomioon asianomaisen jäsenvaltion erityistilanne, kuten maanalaisten kaasuvarastojen koko suhteessa kotimaiseen kaasunkulutukseen, maanalaisten kaasuvarastojen merkitys kaasun alueellisen toimitusvarmuuden kannalta ja kaikki olemassa olevat nesteytetyn maakaasun varastot. Koska tämän asetuksen on määrä tulla voimaan sen jälkeen, kun varastojen täyttökausi alkaa vuonna 2022, kaikissa komission toteuttamissa toimenpiteissä, joilla puututaan poikkeamiin vuoden 2022 täyttöpolusta, olisi otettava huomioon, että tämän asetuksen täytäntöönpanoon kansallisella tasolla on ollut vain rajallisesti aikaa. Komission olisi varmistettava, että toimenpiteet eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi, eivätkä ne aiheuta kohtuutonta rasitetta jäsenvaltioille, kaasumarkkinoiden osapuolille, varastointilaitteiston haltijoille tai kuluttajille.

(16)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että täyttötavoitteet saavutetaan. Näin niiden olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään markkinapohjaisia toimenpiteitä ensimmäisenä keinona, jotta voidaan välttää tarpeettomat markkinahäiriöt. Jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa korkeampi täyttötavoite, jotta unioni voisi pyrkiä kollektiivisesti täyttämään 85 prosenttia unionin maanalaisten kaasuvarastojen kapasiteetista vuonna 2022. Kun otetaan huomioon monissa jäsenvaltioissa jo käytössä olevat erilaiset sääntelyjärjestelmät, joilla tuetaan varastojen täyttämistä, erityisestä välineestä täyttöpolkujen tai täyttötavoitteen saavuttamista varten ei olisi säädettävä. Jäsenvaltioiden olisi tiettyjen edellytysten täyttyessä voitava edelleen päättää, mikä väline soveltuu parhaiten niiden kansallisiin järjestelmiin. Jäsenvaltioilla tai toimivaltaisilla sääntelyviranomaisilla olisi näin ollen oltava mahdollisuus määrittää, mitä markkinaosapuolia vaaditaan varmistamaan varastojen täyttäminen. Niiden olisi voitava päättää myös, ovatko sääntelykeinot, jotka ovat mahdollisia olemassa olevien unionin markkinasääntöjen nojalla, kuten toimenpiteet, joilla kapasiteetin haltijat velvoitetaan vapauttamaan käyttämätöntä kapasiteettia, riittäviä sen varmistamiseksi, että täyttötavoitteet saavutetaan vai tarvitaanko taloudellisia kannustimia tai varastointia koskevia tariffialennuksia. Jos jäsenvaltio asettaa kaasuntoimittajille, jotka toimittavat kaasua sen alueella oleville suojatuille asiakkaille, velvoitteen varastoida kaasua maanalaisiin kaasuvarastoihin, varastoitavan kaasun määrä olisi määritettävä kyseisille suojatuille asiakkaille toimitetun maakaasun määrän perusteella. Jäsenvaltioiden olisi koordinoitava toimiaan keskenään ja käytettävä välineitä, kuten nesteytetyn maakaasun ostoalustoja, jotta voidaan maksimoida nesteytetyn maakaasun käyttö varastojen täyttämiseen. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi vähennettävä infrastruktuuriin ja sääntelyyn liittyviä esteitä, jotka haittaavat nesteytetyn maakaasun yhteiskäyttöä varastojen täyttämiseen.

(17)

Komission 8 päivänä maaliskuuta 2022 antamassa tiedonannossa ”REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet” selvennetään, että unionin oikeuden mukaan jäsenvaltiot voivat antaa kaasuntoimittajille varastojen täyttämisen varmistamiseksi tukea Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla esimerkiksi takauksina (kaksisuuntainen hinnanerosopimus).

(18)

Kaikkien toimenpiteiden, joita jäsenvaltiot toteuttavat maanalaisten kaasuvarastojen täyttämisen varmistamiseksi, mukaan lukien taakanjakoon perustuvat täyttämistä koskevat ehdot ja ehdot, jotka koskevat kaasun ottamista maanalaisista kaasuvarastoista, olisi oltava tarpeellisia, selkeästi määriteltyjä, läpinäkyviä, oikeasuhteisia, syrjimättömiä ja todennettavissa olevia, eivätkä ne saisi perusteettomasti vääristää kilpailua tai kaasun sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa tai vaarantaa muiden jäsenvaltioiden tai unionin kaasun toimitusvarmuutta. Tällaiset toimenpiteet eivät etenkään saisi johtaa sellaisten yritysten määräävän aseman vahvistumiseen tai satunnaisiin voittoihin, joilla on määräysvalta maanalaisissa kaasuvarastoissa tai jotka ovat varanneet varastointikapasiteettia mutta eivät ole käyttäneet sitä.

(19)

Olemassa olevan infrastruktuurin, mukaan lukien rajat ylittävä siirtokapasiteetti, maanalaiset kaasuvarastot ja nesteytetyn maakaasun käsittelylaitokset, tehokas käyttö on tärkeää kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi yhteisvastuun hengessä. Avoimet energiarajat ovat keskeisiä kaasun toimitusvarmuuden kannalta myös silloin, kun kaasutoimitukset häiriytyvät kansallisella, alueellisella tai unionin tasolla. Sen vuoksi maanalaisten kaasuvarastojen täyttämisen varmistamiseksi toteutetut toimenpiteet eivät saisi estää tai rajoittaa komission asetuksen (EU) 2017/459 (5) mukaisesti jaettua rajat ylittävää kapasiteettia. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että varastot pysyvät käytettävissä, myös naapurijäsenvaltioille ja jos julistetaan asetuksen (EU) 2017/1938 11 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu hätätilanne.

(20)

Varastointivelvoite aiheuttaa todennäköisesti taloudellisen rasitteen asiaankuuluville markkinaosapuolille kyseisissä jäsenvaltioissa, joiden alueella on asiaankuuluvia maanalaisia kaasuvarastoja, kun taas kaasun toimitusvarmuuden tason nostamisen on tarkoitus hyödyttää kaikkia jäsenvaltioita, myös niitä, joilla ei ole maanalaisia kaasuvarastoja. Jotta voidaan yhteisvastuun hengessä jakaa rasite, joka aiheutuu sen varmistamisesta, että unionin maanalaiset kaasuvarastot ovat riittävän täysiä kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi, niiden jäsenvaltioiden, joilla ei ole maanalaisia kaasuvarastoja, olisi käytettävä muissa jäsenvaltioissa sijaitsevia maanalaisia kaasuvarastoja. Jos jäsenvaltiolla ei ole yhteenliitäntää muiden jäsenvaltioiden kanssa tai jos jäsenvaltion rajat ylittävän siirtokapasiteetin rajallisuus tai muut tekniset syyt tekevät mahdottomaksi käyttää muissa jäsenvaltioissa sijaitsevia maanalaisia kaasuvarastoja, kyseistä velvoitetta olisi vähennettävä vastaavasti.

(21)

Jäsenvaltioiden, joilla ei ole maanalaisia kaasuvarastoja, olisi varmistettava, että markkinaosapuolilla kyseisessä jäsenvaltiossa on käytössään järjestelyjä jäsenvaltioissa, joilla on sellaisia varastoja, joilla varmistetaan 1 päivään marraskuuta mennessä sellaisten varastointimäärien käyttö, jotka vastaavat vähintään 15:tä prosenttia niiden keskimääräisestä vuotuisesta kaasunkulutuksesta viimeisten viiden vuoden aikana. Jäsenvaltioiden, joilla ei ole maanalaisia kaasuvarastoja, olisi kuitenkin myös voitava kehittää vaihtoehtoinen taakanjakomekanismi yhden tai useamman sellaisen jäsenvaltion kanssa, jolla on maanalaisia kaasuvarastoja. Taakanjakomekanismia harkittaessa olisi otettava huomioon myös muut jo olemassa olevat vastaavat kaasun toimitusvarmuutta turvaavat toimenpiteet, kuten vastaava velvoite muiden polttoaineiden kuin maakaasun, öljy mukaan luettuna, osalta, kun tietyt edellytykset täyttyvät. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tällaisista vaihtoehtoisista taakanjakomekanismeista komissiolle ja osoitettava tekniset rajoitukset sekä toteutettujen toimenpiteiden vastaavuus.

(22)

On mahdollista, että toimenpiteillä, joilla jäsenvaltiot, joilla ei ole maanalaisia kaasuvarastoja, jakavat varastointivelvoitteesta aiheutuvan rasitteen niiden jäsenvaltioiden kanssa, joilla on maanalaisia kaasuvarastoja, puolestaan on taloudellisia vaikutuksia asiaankuuluviin markkinaosapuoliin. Jäsenvaltioiden, joilla ei ole maanalaisia kaasuvarastoja, olisi sen vuoksi voitava tarjota markkinaosapuolille taloudellisia kannustimia tai korvauksia tulovajeesta tai niille asetetuista velvoitteista aiheutuvista kustannuksista, joita ei voida kattaa tuloilla. Jos tällaisten toimenpiteiden rahoittamiseksi peritään vero, kyseistä veroa ei olisi sovellettava rajat ylittäviin yhteenliitäntäpisteisiin.

(23)

Tehokas seuranta ja raportointi ovat olennaisen tärkeitä kaasun toimitusvarmuuteen liittyvien riskien luonteen ja laajuuden arvioimiseksi sekä asianmukaisten toimenpiteiden valitsemiseksi tällaisten riskien torjumiseksi. Maanalaisten kaasuvarastojen haltijoiden olisi ilmoitettava täyttötasot toimivaltaisille viranomaisille kuukausittain varastojen täyttökauden aikana. Maanalaisten kaasuvarastojen omistajia ja haltijoita kannustetaan kirjaamaan kunkin maanalaisen kaasuvaraston kapasiteetti ja täyttötaso säännöllisesti keskitetylle raportointialustalle.

(24)

Toimivaltaisilla viranomaisilla on merkittävä rooli kaasun toimitusvarmuuden valvonnassa, ja ne varmistavat, että kaasun toimitusvarmuus ja toimenpiteistä kuluttajille aiheutuvat kustannukset ovat tasapainossa. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai jäsenvaltion nimeämän toisen yhteisön olisi seurattava alueellaan sijaitsevien maanalaisten kaasuvarastojen täyttötasoja ja raportoitava tuloksista komissiolle. Komission olisi myös voitava tarvittaessa pyytää Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoa (ACER) avustamaan seurannassa.

(25)

On olennaisen tärkeää, että asetuksen (EU) 2017/1938 7 artiklan mukaisesti tehdyssä riskinarvioinnissa otetaan huomioon kaikki riskit, jotka voisivat vaikuttaa vakavasti kaasun toimitusvarmuuteen. Tätä varten riskiperusteisessa kaasun toimitusvarmuuden arvioinnissa ja ennalta ehkäisevien ja lieventävien toimenpiteiden käyttöönotossa olisi myös otettava huomioon skenaariot, jotka koskevat yhdestä lähteestä saapuvien toimitusten keskeytymistä kokonaan. Jotta voidaan varmistaa mahdollisimman korkea valmiustaso kaasun toimitushäiriöiden välttämiseksi ja tällaisen häiriön vaikutusten lieventämiseksi, yhteinen riskiarviointi ja kansalliset riskiarvioinnit olisi tehtävä tällaiset skenaariot huomioon ottaen. Näin voitaisiin koordinoida toimenpiteitä, joilla lievennetään hätätilanteen vaikutuksia, ja optimoida resursseja, jotta voidaan taata, että toimitukset jatkuvat myös tilanteessa, jossa ne ovat keskeytyneet kokonaan.

(26)

Kaasualan koordinointiryhmän roolia olisi vahvistettava siten, että sille annetaan nimenomainen toimeksianto seurata jäsenvaltioiden suorituskykyä ja kehittää kaasun toimitusvarmuutta koskevia parhaita käytäntöjä. Sen vuoksi komission olisi raportoitava säännöllisesti kaasualan koordinointiryhmälle, ja kaasualan koordinointiryhmän olisi avustettava komissiota täyttötavoitteiden seurannassa ja sen varmistamisessa, että ne saavutetaan.

(27)

Kaasualan koordinointiryhmä toimii komission keskeisenä neuvonantajana, joka helpottaa toimitusvarmuutta koskevien toimenpiteiden koordinointia ja avustaa komissiota kaikkina aikoina ja erityisesti kriisitilanteissa. Jotta voidaan varmistaa tarvittaessa mahdollisimman korkea valmiustaso ja helpottaa nopeaa tietojenvaihtoa, komissio kutsuu viipymättä koolle kaasualan koordinointiryhmän kriisinhallintakokoonpanon mahdollisen kriisin ennakoimiseksi. Kaasualan koordinointiryhmän kriisinhallintakokoonpanon olisi oltava käytettävissä avustamaan komissiota niin kauan kuin se on tarpeen. Tätä varten kaasualan koordinointiryhmän olisi pidettävä yllä viestintäkanavia jäsenvaltioiden ja kaikkien kaasun toimitusvarmuuden kannalta asiaankuuluvien markkinaosapuolten kanssa sekä kerättävä kaasun toimitusvarmuuden kannalta merkitykselliset tiedot kansallisella, alueellisella ja unionin tasolla.

(28)

Varastointilaitteistosektori on erittäin tärkeä unionille, sen energian toimitusvarmuudelle ja muille keskeisille unionin turvallisuuseduille. Maanalaiset kaasuvarastot katsotaan näin ollen neuvoston direktiivissä 2008/114/EY (6) tarkoitetuksi elintärkeäksi infrastruktuuriksi. Jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan tällä asetuksella käyttöön otetut toimenpiteet huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (7) nojalla hyväksytyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa ja edistymiskertomuksissa.

(29)

Varastointilaitteistojen verkostoa varten tarvitaan lisäsuojatoimia, jotta unionissa voidaan välttää yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen tai unionin kansalaisten hyvinvointiin kohdistuvat uhat. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kansallinen sääntelyviranomainen tai muu jäsenvaltion nimeämä toimivaltainen viranomainen sertifioi kunkin varastointilaitteiston haltijan, mukaan lukien siirtoverkonhaltijoiden määräysvaltaan kuuluvat varastointilaitteiston haltijat, sen varmistamiseksi, että vaikutusvalta varastointilaitteiston haltijaan ei vaaranna energian toimitusvarmuutta tai muita keskeisiä turvallisuusetuja unionissa tai missään jäsenvaltiossa. Jäsenvaltioiden välinen koordinointi toimitusvarmuuden arviointia tehdessä on tärkeää, jotta voidaan analysoida mahdollisia energian toimitusvarmuusriskejä. Kyseinen arviointi ei saisi syrjiä markkinaosapuolia, vaan siinä olisi noudatettava täysin hyvin toimivien sisämarkkinoiden periaatteita. Jotta voitaisiin nopeasti vähentää matalista täyttötasoista aiheutuvaa riskiä, kyseinen sertifiointi olisi asetettava etusijalle ja se olisi suoritettava nopeammin suuremmille maanalaisille varastoille, joiden täyttötaso on ollut jatkuvasti alhainen viime aikoina, jotta voidaan varmistaa, että tällaisten suurten varastojen hallinnasta mahdollisesti aiheutuvat kaasun toimitusvarmuusongelmat voidaan sulkea pois tai mahdollisuuksien mukaan korjata. Kun otetaan huomioon, että kaikkien unionin maanalaisten varastojen keskimääräinen täyttötaso on ollut 31 päivänä maaliskuuta 35 prosenttia niiden enimmäiskapasiteetista viimeisten kuuden vuoden aikana, poikkeuksellisen matalan täyttötason määritelmän rajaksi maaliskuussa 2021 ja maaliskuussa 2022 olisi asetettava 30 prosenttia.

(30)

Kansallisten sääntelyviranomaisten tai asianomaisten jäsenvaltioiden nimeämän muun toimivaltaisen viranomaisen, kummassakin tapauksessa ’sertifioiva viranomainen’, olisi evättävä sertifiointi, jos ne toteavat, että henkilö, joka käyttää suoraan tai välillisesti määräysvaltaa varastointilaitteiston haltijassa tai käyttää oikeuksia siihen nähden, voisi vaarantaa energian toimitusvarmuuden tai jonkin muun keskeisen turvallisuusedun kansallisella, alueellisella tai unionin tasolla. Sertifioivan viranomaisen olisi kyseistä arviointia tehdessään otettava huomioon kaupalliset suhteet, jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti varastointilaitteiston haltijan kannustimiin ja kykyyn täyttää maanalainen kaasuvarasto, sekä unionin kansainväliset velvoitteet ja kaikki muut tapaukseen liittyvät erityiset tosiseikat ja olosuhteet. Jotta voidaan varmistaa sertifiointisääntöjen johdonmukainen soveltaminen koko unionissa, unionin kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen sekä yhteisvastuu ja energiaturvallisuus unionissa, sertifioivan viranomaisen olisi otettava sertifiointia koskevia päätöksiä tehdessään mahdollisimman tarkasti huomioon komission lausunto, myös tarkistamalla päätösluonnostaan tarvittaessa. Jos sertifioiva viranomainen evää sertifioinnin, sillä olisi oltava valtuudet vaatia ketä tahansa henkilöä luopumaan osakeomistuksestaan tai oikeuksistaan, jotka sillä on varastointilaitteiston omistajaan tai varastointilaitteiston haltijaan nähden, ja asettaa määräaika tällaiselle luovutukselle, määrätä muista asianmukaisista toimenpiteistä sen varmistamiseksi, että kyseinen henkilö ei voi käyttää mitään määräysvaltaa tai oikeutta kyseiseen varastointilaitteiston omistajaan tai varastointilaitteiston haltijaan nähden, ja päättää asianmukaisista kompensoivista toimenpiteistä. Kaikkien sertifiointipäätöksessä toteutettavien toimenpiteiden, joilla puututaan kaasun toimitusvarmuuteen liittyviin riskeihin tai muihin keskeisiin turvallisuusetuihin, olisi oltava tarpeellisia, selkeästi määriteltyjä, läpinäkyviä, oikeasuhteisia ja syrjimättömiä.

(31)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’. Siinä kunnioitetaan erityisesti oikeutta siihen, ettei keneltäkään riistetä omaisuutta muutoin kuin yleisen edun sitä vaatiessa laissa säädetyissä tapauksissa ja laissa säädettyjen ehtojen mukaisesti ja siten, että hänelle suoritetaan kohtuullisessa ajassa korvaus omaisuuden menetyksestä perusoikeuskirjan 17 artiklan mukaisesti ja että hänellä on perusoikeuskirjan 47 artiklassa tarkoitettu oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

(32)

Jos yritysten on ostettava enemmän kaasua silloin, kun kaasun hinta on korkea, tämä voisi nostaa hintoja entisestään. Sen vuoksi sääntelyviranomaisten olisi voitava soveltaa enintään 100 prosentin alennusta varastoon tulevan ja sieltä lähtevän siirto- ja jakelukapasiteetin syöttö- ja ottotariffeihin niin maanalaisten kaasuvarastojen kuin nesteytetyn maakaasun käsittelylaitostenkin osalta, mikä tekee varastoinnista houkuttelevampaa markkinaosapuolille. Kansallisia sääntelyviranomaisia ja kilpailuviranomaisia kannustetaan myös käyttämään toimivaltaansa estääkseen tehokkaasti varastointitariffien perusteettomat korotukset.

(33)

Nykyiset poikkeukselliset olosuhteet ja geopoliittisen tilanteen tuleviin muutoksiin liittyvät epävarmuustekijät huomioon ottaen jäsenvaltioita kannustetaan saavuttamaan täyttötavoitteet mahdollisimman nopeasti.

(34)

Koska Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan aiheuttaa välittömän vaaran kaasun toimitusvarmuudelle, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan. Nykyisten olosuhteiden poikkeuksellisen luonteen vuoksi tiettyjä tällä asetuksella käyttöön otettuja säännöksiä olisi sovellettava ainoastaan 31 päivään joulukuuta 2025.

(35)

Tästä asetuksesta olisi kiireellisesti tultava osa unionin energiayhteisön säännöstöä Ateenassa 25 päivänä lokakuuta 2005 allekirjoitetun ja 1 päivänä heinäkuuta 2006 voimaan tulleen energiayhteisösopimuksen mukaisesti.

(36)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1938 ja asetus (EY) N:o 715/2009 (8) olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

1)

lisätään 2 artiklaan kohdat seuraavasti:

2)

lisätään artiklat seuraavasti:

(*1)  Komission asetus (EU) 2017/459, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2017, kaasunsiirtojärjestelmien kapasiteetinjakomekanismien verkkosäännön vahvistamisesta ja asetuksen (EU) N:o 984/2013 kumoamisesta (EUVL L 72, 17.3.2017, s. 1)"

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1)."

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/869, annettu 30 päivänä toukokuuta 2022, Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista, asetusten (EY) N:o 715/2009, (EU) 2019/942 ja (EU) 2019/943 ja direktiivien 2009/73/EY ja (EU) 2019/944 muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 347/2013 kumoamisesta (EUVL L 152, 3.6.2022, s. 45).”;"

3)

muutetaan 7 artikla seuraavasti:

4)

lisätään 16 artiklaan kohta seuraavasti:

5)

lisätään artikla seuraavasti:

6)

lisätään artikla seuraavasti:

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).”;"

7)

lisätään 20 artiklaan kohta seuraavasti:

8)

lisätään 22 artiklaan kohta seuraavasti:

”Edellä olevan 2 artiklan 27–31 kohtaa, 6 a–6 d artiklaa, 16 artiklan 3 kohtaa, 17 a artiklaa, 18 a artiklaa, 20 artiklan 4 kohtaa sekä liitteitä I a ja I b sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2025.”;

9)

tämän asetuksen liitteessä oleva teksti lisätään liitteiksi I a ja I b.

1)

lisätään artikla seuraavasti:

(*5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1938, annettu 25 päivänä lokakuuta 2017, toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja asetuksen (EU) N:o 994/2010 kumoamisesta (EUVL L 280, 28.10.2017, s. 1).”;"

2)

lisätään 13 artiklaan kohta seuraavasti: