a)

valtiontuki, jonka kohteena on ympäristöystävällisten tuotteiden, koneiden, laitteiden tai kuljetusvälineiden kehittäminen ja tuotanto luonnonvarojen käytön vähentämiseksi sekä tehtaiden tai muiden tuotantolaitosten sisäiset toimet, joiden tarkoituksena on parantaa turvallisuutta tai hygieniaa (10),

b)

tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä valtiontuki, johon sovelletaan tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskeviin yhteisön puitteisiin sisältyviä sääntöjä (11),

c)

valtiontuki, johon sovelletaan maa- ja metsätalousalan valtiontukisääntöjä (12) tai kalastuksen ja vesiviljelyn valtiontukisääntöjä (13) ja

d)

ydinvoimalle myönnettävä valtiontuki.

a)

tuki kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja poistamiseen, myös tukemalla uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta,

b)

tuki rakennusten energia- ja ympäristötehokkuuden parantamiseen,

c)

tuki puhtaiden (ilma-, tie-, raide-, sisävesi- ja meriliikenteen) liikennevälineiden ja tukikaluston hankintaan ja leasing-vuokraukseen sekä liikennevälineiden ja tukikaluston jälkiasennuksiin,

d)

tuki puhtaiden liikennevälineiden lataus- tai tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoon,

e)

tuki, jolla tähdätään resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen siirtymiseen,

f)

tuki muiden kuin kasvihuonekaasujen aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseen tai vähentämiseen,

g)

tuki ympäristövahinkojen korjaamiseen, luontotyyppien ja ekosysteemien ennallistamiseen, biologisen monimuotoisuuden suojeluun tai palauttamiseen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen vaikutusten vähentämiseen tähtäävien luontopohjaisten ratkaisujen toteuttamiseen,

h)

verohuojennusten tai veronluonteisten maksujen alennusten muodossa myönnettävä tuki,

i)

tuki sähkön toimitusvarmuuden parantamiseen,

j)

tuki energiainfrastruktuurille,

k)

tuki kaukolämmitykseen ja -jäähdytykseen,

l)

energiaintensiivisille käyttäjille myönnettävien sähkömaksualennusten muodossa annettava tuki,

m)

tuki hiiltä, turvetta tai öljyliusketta käyttävien voimalaitosten sulkemiseen sekä turpeen nostoon tai hiilen tai öljyliuskeen louhintaan liittyvän toiminnan lopettamiseen,

n)

tuki ilmastoon, ympäristönsuojeluun ja energiakysymyksiin liittyviä asioita koskeviin selvityksiin tai neuvontapalveluihin.

(1)

’tapauskohtaisella tuella’ tukea, jota ei myönnetä tukiohjelman perusteella;

(2)

’tuki-intensiteetillä’ tuen bruttomäärää ilmaistuna prosentteina tukikelpoisista kustannuksista. Kaikki käytettävät luvut on ilmaistava määrinä ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä. Jos tukea annetaan muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määrä on tuen bruttoavustusekvivalentti. Useammassa erässä maksettava tuki lasketaan myöntämishetken arvon mukaan. Diskonttauksessa ja halpakorkoisen lainan (16) sisältämän tuen määrän laskennassa käytetään viitekorkona avustuksen myöntämisajankohtana voimassa ollutta korkoa. Tuki-intensiteetti lasketaan tuensaajakohtaisesti;

(3)

’tukialueilla’ alueita, jotka tuen myöntämishetkellä on nimetty hyväksytyssä aluetukikartassa perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti;

(4)

’tasehallinnalla’ sähköalalla tasahallintaa siten kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/943 (17) 2 artiklan 10 alakohdassa;

(5)

’tasevastaavalla’ tasevastaavaa siten kuin se on määritelty asetuksen (EU) 2019/943 2 artiklan 14 alakohdassa;

(6)

’biologisella monimuotoisuudella’ biologista monimuotoisuutta siten kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (18) 2 artiklan 15 alakohdassa;

(7)

’biopolttoaineilla’ biopolttoaineita siten kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (19) 2 artiklan 33 alakohdassa;

(8)

’biokaasulla’ biokaasua siten kuin se on määritelty direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 28 alakohdassa;

(9)

’bionesteillä’ bionesteitä siten kuin ne on määritelty direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 32 alakohdassa;

(10)

’biomassalla’ biologista alkuperää olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden biohajoavaa osaa siten kuin se on määritelty direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 24 alakohdassa;

(11)

’biomassapolttoaineilla’ biomassapolttoaineita siten kuin ne on määritelty direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 27 alakohdassa;

(12)

’bionesteillä’ bionesteitä siten kuin ne on määritelty direktiivin (EU) 2019/943 2 artiklan 22 alakohdassa;

(13)

’hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla’ teknologioita, joiden avulla voidaan ottaa talteen teollisuuslaitosten päästämää hiilidioksidia, prosessiperäiset päästöt mukaan luettuina, tai ottaa sitä talteen suoraan ilmasta, kuljettaa sitä varastointipaikkaan ja injektoida sitä soveltuviin maanalaisiin geologisiin muodostumiin pysyvää varastointia varten;

(14)

’hiilidioksidin talteenotolla ja käytöllä’ teknologioita, joiden avulla voidaan ottaa talteen teollisuuslaitosten päästämää hiilidioksidia, prosessiperäiset päästöt mukaan luettuina, tai ottaa sitä talteen suoraan ilmasta ja kuljettaa sitä hiilidioksidin kulutus- tai hyödyntämispaikkaan täysimääräisesti käytettäväksi;

(15)

’hiilidioksidin poistamisella’ ihmisen toimintaa, jonka tarkoituksena on hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä ja sen varastoiminen pysyvästi geologisiin varastoihin, maaperään, valtameriin tai tuotteisiin. Se kattaa ihmisen nykyisen ja potentiaalisen toiminnan biologisten tai geokemiallisten nielujen tehostamiseksi sekä suoraan ilmasta tapahtuvan hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin, mutta ei sellaista luonnollista hiilidioksidin sitoutumista, joka ei suoraan johdu ihmisen toiminnasta;

(16)

’toimittajavelvoitejärjestelmällä’ järjestelmää, jossa tavaroiden tai palvelujen tarjontaan luodaan arvoa sertifioimalla kyseisiä tavaroita tai palveluja ja asettamalla tuottajille tai kuluttajille velvoite ostaa sertifikaatteja;

(17)

’puhtaalla liikkuvalla maahuolintakalustolla’ ilma- tai meriliikenteeseen liittyvissä palvelutoiminnoissa käytettävää liikkuvaa kalustoa, jonka suorat (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöt ovat nolla;

(18)

’puhtaalla liikkuvalla tukikalustolla’ puhdasta liikkuvaa terminaalikalustoa ja puhdasta liikkuvaa maahuolintakalustoa;

(19)

’puhtaalla liikkuvalla terminaalikalustolla’ siirrettävää kalustoa, jota käytetään tavaroiden ja intermodaalisten lastausyksiköiden lastaamiseen, purkamiseen ja uudelleenlastaukseen sekä rahdin siirtämiseen terminaalialueella ja jonka suorat (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöt ovat nolla tai, jos ei ole käytettävissä kalustoa, jonka suorat (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöt ovat nolla, kalustoa jonka suorat (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin tavanomaisen terminaalikaluston;

(20)

’puhtaalla liikennevälineellä’

(21)

’yhteistuotannolla’ eli lämmön ja sähkön yhteistuotannolla yhteistuotantoa siten kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (23) 2 artiklan 30 alakohdassa;

(22)

’pilaantuneella alueella’ aluetta, jolla todistetusti esiintyy ihmisten toimien seurauksena materiaaleja tai aineita siinä määrin, että ne aiheuttavat merkittävän riskin ihmisten terveydelle tai ympäristölle, kun otetaan huomioon maa-alueen, merenpohjan tai jokien senhetkinen ja hyväksytty tuleva käyttö;

(23)

’demonstraatiohankkeella’ demonstraatiohanketta siten kuin se on määritelty asetuksen (EU) 2019/943 2 artiklan 24 alakohdassa;

(24)

’digitalisaatiolla’ sellaisilla sähköisillä laitteilla ja/tai järjestelmillä toteutetun teknologian käyttöönottoa, jotka mahdollistavat tuotteen toiminnallisuuden lisäämisen, verkkopalvelujen kehittämisen, prosessien nykyaikaistamisen tai siirtymisen liiketoimintamalleihin, jotka perustuvat välikäsien poistumiseen tavaroiden tuotannossa ja palvelujen tarjoamisessa niin, että saadaan aikaan muutosvaikutus;

(25)

’loppukäsittelyllä’ loppukäsittelyä siten kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (24) 3 artiklan 19 alakohdassa;

(26)

’jakeluverkonhaltijalla’ jakeluverkonhaltijaa siten kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944 (25) 2 artiklan 29 alakohdassa;

(27)

’kaukolämmityksellä’ tai ’kaukojäähdytyksellä’ kaukolämmitystä tai kaukojäähdytystä siten kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU (26) 2 artiklan 19 alakohdassa;

(28)

’kaukolämmitys- ja/tai -jäähdytysjärjestelmillä’ lämmön ja/tai jäähdytyksen tuotantolaitoksia, varastoja ja jakeluverkkoa, joka kattaa sekä primääri-, siirto- ja sekundaariputkiston ja jonka kautta lämpöä tai jäähdytystä toimitetaan kuluttajille. Viittauksilla kaukolämpöön tarkoitetaan kaukolämmitys- ja/tai kaukojäähdytysjärjestelmiä riippuen siitä, toimittavatko putkistot lämpöä tai jäähdytystä yhdessä vai erikseen;

(29)

’ekoinnovaatiolla’ kaikenlaista innovatiivista toimintaa, mukaan lukien uudet tuotantoprosessit, uudet tuotteet tai palvelut sekä uudet johtamis- ja liiketoimintamenetelmät, joilla parannetaan tai pyritään parantamaan merkittävästi ympäristönsuojelua ja vähentämään merkittävästi pilaamisen ympäristövaikutuksia. Tässä määritelmässä innovaatioiksi ei katsota seuraavia:

(30)

’ekosysteemillä’ ekosysteemiä siten kuin se on määritelty asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 13 alakohdassa;

(31)

’energiatehokkuudella’ energiatehokkuutta siten kuin se on määritelty direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 4 alakohdassa;

(32)

’energian varastoinnilla’ energian varastointia sähköverkkoon siten kuin se on määritelty direktiivin (EU) 2019/944 2 artiklan 59 alakohdassa;

(33)

’energiavarastolla’ energiavarastoa sähköverkossa siten kuin se on määritelty direktiivin (EU) 2019/944 2 artiklan 60 alakohdassa;

(34)

’tehokkaalla kaukolämmityksellä ja -jäähdytyksellä’ tehokasta kaukolämmitystä ja -jäähdytystä siten kuin se on määritely Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 41 alakohdassa;

(35)

’uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla’ energiaa, joka on tuotettu voimaloissa, joissa käytetään direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 1 kohdan määritelmän mukaisesti ainoastaan uusiutuvia energialähteitä, ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian lämpöarvona mitattua osuutta, joka on tuotettu myös tavanomaisia energialähteitä käyttävissä hybridivoimaloissa; se kattaa sähkömittarista erillään (yhteisasennuksena tai uusiutuvia lähteitä käyttävän laitoksen lisäasennuksena) asennettujen varastointijärjestelmien täyttämiseen käytettävän uusiutuvan sähkön, mutta ei varastointijärjestelmien tuloksena tuotettua sähköä;

(36)

’energiainfrastruktuurilla’ (27) kaikkia fyysisiä laitteita tai laitoksia, jotka sijaitsevat unionin alueella tai yhdistävät unionin yhteen tai useampaan kolmanteen maahan ja jotka kuuluvat seuraaviin ryhmiin:

(37)

’energiatehokkuudella’ rakennuksen energiatehokkuutta siten kuin se on määritelty direktiivin (EU) 2010/31/EU 2 artiklan 4 alakohdassa;

(38)

’energiansäästöllä’ energiansäästöä siten kuin se on määritelty direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 5 alakohdassa;

(39)

’ympäristönsuojelulla’ kaikkia toimia tai toimintoja, joilla pyritään vähentämään tai ehkäisemään fyysiselle ympäristölle (mukaan lukien ilmalle, vedelle ja maaperälle), ekosysteemeille tai luonnonvaroille ihmisen toiminnasta aiheutuvia pilaantumisia, kielteisiä ympäristövaikutuksia tai muita haittoja, ilmastonmuutoksen hillintä mukaan luettuna, pienentämään tällaisten haittojen riskiä, suojaamaan ja palauttamaan biologista monimuotoisuutta tai edistämään luonnonvarojen järkiperäistä käyttöä, mukaan lukien energiansäästötoimenpiteet ja uusiutuvien energialähteiden käyttö sekä muut tekniikat kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden epäpuhtauksien vähentämiseksi, sekä siirtymään kiertotalousmalleihin ensiömateriaalien käytön vähentämiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi. Se kattaa myös toimet, joilla vahvistetaan sopeutumiskykyä ja minimoidaan haavoittuvuus ilmastovaikutusten suhteen;

(40)

’ympäristöverolla tai veronluonteisella ympäristömaksulla’ veroa tai maksua, jota sovelletaan sellaiseen määräytymisperusteeseen, tuotteeseen tai palveluun, jolla on selkeä kielteinen vaikutus ympäristöön tai jonka tarkoituksena on veloittaa tietyistä toiminnoista, tavaroista tai palveluista siten, että ympäristökustannukset voidaan sisällyttää niiden hintaan tai tuottajat ja kuluttajat ohjata ympäristöystävällisempään toimintaan;

(41)

’arviointisuunnitelmalla’ asiakirjaa, joka kattaa yhden tai useamman tukiohjelman ja sisältää vähintään seuraavat seikat:

(42)

’laajennettua tuottajan vastuuta koskevalla järjestelmällä’ ’laajennettua tuottajan vastuuta koskevaa järjestelmää siten kuin se on määritelty direktiivin 2008/98/EU 2 artiklan 21 alakohdassa;

(43)

’sähköntuottajalla’ yritystä, joka tuottaa sähkövoimaa kaupallisiin tarkoituksiin;

(44)

’kasvihuonekaasulla’ kaasua, joka voimistaa kasvihuonevaikutusta absorboimalla infrapunasäteilyä, mukaan lukien hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli ja fluoratut kaasut, kuten fluorihiilivedyt;

(45)

’tehokkaalla yhteistuotannolla’ tehokasta yhteistuotantoa siten kuin se on määritelty direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 34 alakohdassa;

(46)

”vetyverkonhaltijalla” luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka harjoittaa vetyverkossa vedynsiirtotoimintaa ja on vastuussa vetyverkon käytöstä, ylläpidosta ja tarvittaessa kehittämisestä tietyllä alueella, ja sen mahdollisista yhteyksistä muihin vetyverkkoihin sekä sen varmistamisesta, että verkko pystyy täyttämään kohtuulliset vedyn siirtovaatimukset pitkällä aikavälillä;

(47)

’tasepoikkeamalla’ tasepoikkeamaa siten kuin se on määritelty asetuksen (EU) 2017/2195 2 artiklan 8 alakohdassa;

(48)

’taseselvityksellä’ taseselvitystä siten kuin se on määritelty asetuksen (EU) 2017/2195 2 artiklan 9 alakohdassa;

(49)

’taseselvitysjaksolla’ taseselvitysjaksoa siten kuin se on määritelty asetuksen (EU) 2019/943 2 artiklan 15 alakohdassa;

(50)

’yksittäisellä tuella’ tapauskohtaista tukea ja tukiohjelman perusteella myönnettävää tukea, josta on ilmoitettava;

(51)

’keskeytettävyysjärjestelmällä’ sähkön toimitusvarmuuteen tähtäävää toimenpidettä, jonka tarkoituksena on varmistaa sähköjärjestelmän vakaa verkkotaajuus tai puuttua lyhyen aikavälin toimitusongelmiin, muun muassa keskeyttämällä kuormitus;

(52)

’mikroyrityksillä’ yrityksiä, jotka täyttävät mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa (32) asetetut mikroyrityksiä koskevat edellytykset;

(53)

’luontopohjaisella ratkaisulla’ luonnon innoittamaa ja luontopohjaista ratkaisua, joka on kustannustehokas ja tuottaa yhtä aikaa ympäristö-, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä ja auttaa vahvistamaan selviytymiskykyä ja tuo enemmän ja monimuotoisemmin luontoa ja luonnonmukaisia piirteitä ja prosesseja kaupunkeihin, maamaisemiin ja merimaisemiin paikallisten, resurssitehokkaiden ja järjestelmään kohdistuvien toimien avulla;

(54)

’verkon ylikuormitustoimenpiteellä’ sähkön toimitusvarmuuteen tähtäävää toimenpidettä, jonka tarkoituksena on kompensoida sähkön siirto- tai jakeluverkon riittämättömyyttä;

(55)

’epäpuhtauksilla’ epäpuhtauksia siten kuin ne on määritelty asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 10 alakohdassa;

(56)

’pilaantumisen aiheuttajalla” pilaantumisen aiheuttajaa siten kuin se on määritelty neuvoston suosituksen 75/436/Euratom/EHTY/ETY (33) liitteessä olevassa 3 kohdassa;

(57)

’pilaamisella’ pilaamista siten kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2010/75/EU (34) 3 artiklan 2 alakohdassa;

(58)

’aiheuttamisperiaatteella’ periaatetta, jonka mukaan pilaantumisen aiheuttajan on maksettava kunnostamisesta aiheutuvat kustannukset;

(59)

’valmistelulla uudelleenkäyttöön’ valmistelua uudelleenkäyttöön siten kuin se on määritelty direktiivin 2008/98/EU 3 artiklan 16 alakohdassa;

(60)

’latausinfrastruktuurilla’ kiinteää tai liikkuvaa infrastruktuuria, jolla mahdollistetaan sähkön jakelu puhtaisiin liikennevälineisiin tai puhtaalle liikkuvalle tukikalustolle;

(61)

’hyödyntämisellä’ hyödyntämistä siten kuin se on määritelty direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 15 alakohdassa;

(62)

’kierrätyksellä’ kierrätystä siten kuin se on määritelty direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 17 alakohdassa;

(63)

’viitehankkeella’ esimerkkihanketta, joka edustaa tukiohjelman tietyn tuensaajaluokan keskimääräistä hanketta;

(64)

’tankkausinfrastruktuurilla’ kiinteää tai liikkuvaa infrastruktuuria, joka mahdollistaa vedyn, maakaasun (kaasumuotoisena (paineistettu maakaasu, CNG) ja nestemuotoisena (nesteytetty maakaasu, LNG)), biokaasun ja biopolttoaineiden, kehittyneet biopolttoaineet mukaan luettuina, tai uusiutuvasta tai vähähiilisestä energiasta tuotettujen synteettisten polttoaineiden tarjonnan;

(65)

’ennallistamisella’ ympäristön hoitotoimia, joiden tavoitteena on palauttaa ennalleen ekosysteemin toiminnan taso huonontuneilla alueilla, ja joiden päämääränä on uudistettu ja jatkuva ekosysteemipalvelujen tarjonta pikemminkin kuin osoitetun luonnontilaisen tai lähes luonnontilaisen viite-ekosysteemin biologinen monimuotoisuus ja eheys;

(66)

’kunnostamisella’ ympäristön hoitotoimia, kuten kontaminanttien tai liikaravinteiden poistamista maaperästä ja vedestä tai niiden myrkyttömäksi tekemistä, joilla pyritään poistamaan huonontumisen lähteet;

(67)

’uusiutuvalla sähköllä’ uusiutuvista lähteistä tuotettua sähköä siten kuin se on määritelty direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 1 alakohdassa;

(68)

’uusiutuvan energian yhteisöllä’ uusiutuvan energian yhteisöä siten kuin se on määritelty direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 16 alakohdassa;

(69)

’uusiutuvalla energialla’ uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa tai uusiutuvaa energiaa siten kuin ne on määritelty direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 1 alakohdassa;

(70)

’uusiutuvalla vedyllä’ vetyä, joka on tuotettu uusiutuvasta energiasta direktiivissä (EU) 2018/2001 esitettyjen, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden määrittelymenetelmien mukaisesti;

(71)

’muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla’ muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia nestemäisiä ja kaasumaisia liikenteen polttoaineita siten kuin ne on määritelty direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 36 alakohdassa;

(72)

’resurssien riittävyydellä’ tuotetun kapasiteetin tasoa, jonka katsotaan riittävän kysynnän tyydyttämiseksi tarjousalueella kaikkina aikoina ja joka perustuu sellaisten organisaatioiden käyttämään tavanomaiseen tilastolliseen indikaattoriin, joilla unionin toimielimet ovat tunnustaneet olevan olennaisen tärkeä rooli sähkön sisämarkkinoiden luomisessa, kuten sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto (ENTSO-E);

(73)

’resurssitehokkuudella’ tuotosyksikön tuottamiseen tarvittavien panosten määrän vähentämistä tai neitseellisten panosten korvaamista uusiopanoksilla;

(74)

’palauttamisella’ prosessia, jolla tuetaan ekosysteemin elpymistä biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ekosysteemien erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvän selviytymiskyvyn parantamiseksi. Ekosysteemien palauttaminen kattaa toimenpiteet, joilla parannetaan ekosysteemin tilaa ja luodaan tai perustetaan ekosysteemi uudelleen, sekä toimenpiteet ekosysteemien selviytymiskyvyn ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen parantamiseksi;

(75)

’uudelleenkäytöllä’ uudelleenkäyttöä siten kuin se on määritelty direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 13 alakohdassa ja johon sisältyvät kaikki toimet, joilla tuotteita tai osia, jotka eivät ole jätettä, käytetään uudelleen muihin tarkoituksiin kuin niihin, joita varten ne on suunniteltu;

(76)

’pienillä yrityksillä’ yrityksiä, jotka täyttävät mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa asetetut pienen yrityksen kriteerit;

(77)

’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä’ (’pk-yrityksillä’) yrityksiä, jotka täyttävät mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa asetetut edellytykset;

(78)

’pienellä midcap-yrityksellä’ yritystä, joka ei ole pk-yritys ja jonka työntekijöiden määrä on enintään 499 laskettuna komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (35) liitteessä I olevan 3–6 artiklan mukaisesti ja jonka vuotuinen liikevaihto on enintään 100 miljoonaa euroa tai tilikauden tase on enintään 86 miljoonaa euroa. Useampia yhteisöjä pidetään yhtenä yrityksenä, jos jokin asetuksen (EU) N:o 651/2014 liitteessä I olevan 3 artiklan 3 kohdassa luetelluista edellytyksistä täyttyy;

(79)

’älylatauksella’ lataustoimintoa, jossa akkuun siirrettävän sähkön määrä säätyy reaaliaikaisesti sähköisen tiedonsiirron kautta saadun tiedon perusteella;

(80)

’älyvalmiudella’ rakennusten tai niiden osien kykyä mukauttaa toimintansa asukkaiden tarpeiden mukaan, mukaan lukien energiatehokkuuden ja kokonaistehokkuuden optimointi, ja kykyä mukauttaa toimintansa verkon signaaleiden mukaan;

(81)

’tavanomaisilla tasevastuilla’ kaikkia teknologioita koskevia syrjimättömiä tasevastuita, jotka eivät vapauta yhtäkään tuottajaa asetuksen (EU) 2019/943 5 artiklan mukaisista tasevastuista;

(82)

’töiden aloittamisella’ ensimmäistä sitovaa sitoumusta (esim. tilata laitteita tai aloittaa rakentaminen), joka tekee investoinnista peruuttamattoman. Maan ostoa ja valmistelutöitä, kuten lupien hankkimista ja alustavien toteutettavuustutkimusten tekemistä, ei katsota töiden alkamiseksi. Yrityskaupoissa ’töiden alkamisella’ tarkoitetaan hankittuun toimipaikkaan suoraan liittyvien omaisuuserien hankintahetkeä;

(83)

’strategisella reservillä’ kapasiteettimekanismia, jossa sähkökapasiteettia, kuten tuotantoa, varastointia tai kysyntäjoustoa, pidetään sähkömarkkinoiden ulkopuolella ja otetaan käyttöön ainoastaan erityisolosuhteissa;

(84)

’omistamisen kokonaiskustannuksilla’ liikennevälineen hankinta- ja omistuskustannuksia liikennevälineen koko käyttöajalta, mukaan lukien liikennevälineen hankinta- tai leasingkustannukset, polttoainekustannukset, huolto- ja korjauskustannukset, vakuutuskustannukset, rahoituskulut ja verot;

(85)

’siirtoverkonhaltijalla’ siirtoverkonhaltijaa siten kuin se on määritelty direktiivin (EU) 2019/944 2 artiklan 35 alakohdassa;

(86)

’liikennevälineellä’ jotakin seuraavista:

(87)

’käsittelyllä’ käsittelyä siten kuin se on määritelty direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 14 alakohdassa;

(88)

’unionin verotuksen vähimmäistasolla’ unionin oikeudessa säädettyä verotuksen vähimmäistasoa; energiatuotteiden ja sähkön osalta sillä tarkoitetaan neuvoston direktiivin 2003/96/EY (36) liitteessä I säädettyä verotuksen vähimmäistasoa;

(89)

’unionin normilla’

(90)

’jätteellä’ jätettä siten kuin se on määritelty direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 1 alakohdassa;

(91)

’hukkalämmöllä’ hukkalämpöä siten kuin se on määritelty direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 9 alakohdassa.

a)

ensimmäisen (positiivisen) edellytyksen täyttyminen edellyttää, että ympäristönsuojelu- ja energiatuki edistää taloudellisen toiminnan kehitystä:

b)

toisen (negatiivisen) edellytyksen täyttyminen edellyttää, että ympäristönsuojelu- ja energiatuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla:

a)

tuki myönnetään automaattisesti puolueettomin ja syrjimättömin perustein ja ilman jäsenvaltion harkintavaltaa ja tukitoimenpide on hyväksytty ja se on voimassa ennen tuetun hankkeen tai toiminnan aloittamista, lukuun ottamatta verotuksellisia jatko-ohjelmia, joissa toiminta kuului jo aikaisempien, veroetujen muodossa olevien järjestelmien piiriin;

b)

kansalliset viranomaiset ovat ennen töiden aloittamista julkaisseet ilmoituksen aikomuksestaan ottaa ehdotettu tukitoimenpide käyttöön edellyttäen, että komissio hyväksyy toimenpiteen perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tämä ilmoitus on asetettava saataville julkisella verkkosivustolla (tai muilla julkisilla tiedotusvälineillä, jotka ovat yhtä laajasti ja helposti saatavilla), ja siinä on ilmoitettava selkeästi, minkä tyyppisiä hankkeita jäsenvaltio ehdottaa tukikelpoisiksi ja mistä ajankohdasta alkaen jäsenvaltio aikoo katsoa tällaiset hankkeet tukikelpoisiksi. Ehdotettua tukikelpoisuutta ei saa perusteettomasti rajoittaa. Tuensaajan on täytynyt ilmoittaa tuen myöntävälle viranomaiselle ennen töiden aloittamista, että ehdotettua tukitoimenpidettä pidettiin investointipäätösten ehtona. Jos jäsenvaltio vetoaa tällaiseen ilmoitukseen kannustavan vaikutuksen osoittamiseksi, sen on toimitettava valtiontuki-ilmoituksensa yhteydessä kopio kyseisestä ilmoituksesta ja linkki verkkosivustolle, jolla se on julkaistu, tai vastaavat todisteet ilmoituksen yleisestä saatavuudesta;

c)

toimintatukea myönnetään olemassa oleville laitoksille ympäristöystävälliseen tuotantoon, kun ”töiden aloittamista” ei voida määrittää koska asiaan ei liity uutta merkittävää investointia. Näissä tapauksissa kannustava vaikutus voidaan osoittaa muutoksella laitoksen toiminnassa ympäristöystävälliseen suuntaan sen sijaan että olisi valittu vaihtoehtoinen halvempi toimintatapa, joka olisi ollut vähemmän ympäristöystävällinen.

a)

Negatiiviset ulkoisvaikutukset: Nämä ovat yleisimpiä ympäristötukitoimenpiteiden yhteydessä ja niitä syntyy, kun pilaantumista ei ole hinnoiteltu asianmukaisesti eli kyseinen yritys ei joudu vastaamaan kaikista pilaantumisen aiheuttamista kustannuksista. Tässä tapauksessa omia etujaan ajavilla yrityksillä ei ehkä ole riittävää kannustinta ottaa taloudellisesta toiminnastaan aiheutuvia negatiivisia ulkoisvaikutuksia huomioon valitessaan tiettyä teknologiaa tai päättäessään tuotantonsa tasosta. Toisin sanoen kustannukset, joista yritys vastaa, eivät täysin kuvasta kuluttajille ja koko yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Sen vuoksi yrityksillä ei tavallisesti ole riittävää kannustinta vähentää aiheuttamaansa pilaantumista tai toteuttaa yksittäisiä toimenpiteitä ympäristön suojelemiseksi.

b)

Positiiviset ulkoisvaikutukset: Se, että osa investoinnin tuomasta edusta koituu muille markkinatoimijoille kuin investoijalle, voi johtaa siihen, että yritykset tekevät vähemmän investointeja. Positiivisia ulkoisvaikutuksia voi esiintyä esimerkiksi silloin, kun on kyse investoinneista ekoinnovointiin, järjestelmän vakauteen, uusiin ja innovatiivisiin uusiutuviin energialähteisiin liittyviin teknologioihin ja innovatiivisiin kysynnän hallintatoimenpiteisiin tai kun on kyse energiainfrastruktuureista tai sähkön toimitusvarmuutta koskevista toimenpiteistä, joista hyötyvät useat jäsenvaltiot tai useammat kuluttajat.

c)

Epäsymmetrinen informaatio: Tätä esiintyy tavallisesti markkinoilla, joilla joillain markkinaosapuolilla on käytettävissään vähemmän tietoja kuin toisilla. Tällainen tilanne voisi syntyä muun muassa silloin, kun ulkopuolisilla sijoittajilla on puutteelliset tiedot hankkeen todennäköisistä tuotoista ja riskeistä. Se on mahdollista myös rajat ylittävän infrastruktuuriyhteistyön tapauksessa, kun yksi osapuoli on informaation suhteen huonommassa asemassa kuin toinen. Vaikka riski tai epävarmuus eivät sinällään johda markkinoiden toimintapuutteeseen, epäsymmetrisen informaation ongelma on kytköksissä tällaisen riskin ja epävarmuuden suuruuteen. Molemmat ovat usein suurempia kuoletusajoiltaan tyypillisesti pidemmissä ympäristöinvestoinneissa, mikä osaltaan lisää keskittymistä lyhyen aikavälin suunnitteluun. Tilannetta voivat entisestään kärjistää tällaisten investointien rahoitusehdot erityisesti pk-yritysten tapauksessa.

d)

Puutteellinen koordinointi: Tämä voi estää hankkeen kehittämisen tai sen tehokkaan suunnittelun sijoittajien erilaisten intressien ja kannustimien (ns. ristiriitaiset kannustimet), alihankinta- ja vastuuvakuutuskustannusten sekä yhteistyön tuloksia ja verkkoon kohdistuvia vaikutuksia (esimerkiksi sähköntoimitusten jatkuvuutta) koskevan epävarmuuden vuoksi. Tällaista puutteellista koordinointia voi esiintyä esimerkiksi kiinteistönomistajan ja vuokralaisen välillä energiatehokkaiden ratkaisujen suhteen. Informaatiopuutteet, erityisesti epäsymmetriseen informaatioon liittyvät ongelmat, voivat entisestään pahentaa koordinointiongelmia. Koordinointipuutteita voi syntyä myös siitä syystä, että on tarpeen saavuttaa tietty kriittinen massa ennen kuin hankkeen käynnistäminen on kaupallisesti houkuttelevaa. Tämä seikka voi olla erityisen merkityksellinen (rajat ylittävissä) infrastruktuurihankkeissa.

a)

tarjouskilpailumenettely on kilpailullinen eli se on avoin, selkeä, läpinäkyvä ja syrjimätön ja pohjautuu puolueettomiin perusteisiin, jotka määritellään etukäteen toimenpiteen tavoitteen mukaisesti ja joilla minimoidaan strategisten tarjousten riski,

b)

perusteet julkaistaan riittävän hyvissä ajoin ennen hakemusten jättämiselle asetettua määräaikaa tehokkaan kilpailun mahdollistamiseksi (43),

c)

tarjouskilpailuun liittyvä talousarvio tai määrä on sitova rajoite siinä mielessä, että kaikki tarjoajat eivät oletettavasti tule saamaan tukea, tarjoajien odotettu määrä on riittävä tosiasiallisen kilpailun varmistamiseksi ja alitarjottujen tarjousprosessien rakennetta korjataan ohjelman aikana tosiasiallisen kilpailun palauttamiseksi myöhemmissä tarjousprosesseissa tai, ellei tämä ole mahdollista, heti kun se on tarkoituksenmukaista ja

d)

tarjousprosessin tulokseen jälkikäteen tehtäviä muutoksia (kuten tarjoustuloksista tai pisteytyksistä myöhemmin käytäviä neuvotteluja) vältetään, koska ne voivat heikentää prosessin tuloksen tehokkuutta.

a)

hyväksytyn tukiohjelman tai yksittäisen tuen myöntämistä koskevan päätöksen ja sen täytäntöönpanosääntöjen koko teksti tai linkki siihen ja

b)

tiedot kustakin yksittäisestä tuesta, joka on myönnetty tapauskohtaisesti tai tukiohjelman perusteella, joka on hyväksytty näiden suuntaviivojen perusteella ja joka ylittää 100 000 euroa (48).

0,1–0,5

0,5–1

1–2

2–5

5–10

10–30

30–60

60–100

100–250

250 ja enemmän.

a)

vaatimus tehdä 5 luvussa kuvattu jälkiarviointi; komissio voi tällaisissa tapauksissa rajoittaa ohjelmien kestoa (yleensä enintään neljään vuoteen), ja myöhemmin voidaan tehdä uusi ilmoitus ohjelman voimassaolon jatkamiseksi;

b)

ellei käytetä tarjouskilpailumenettelyä, vaatimus ilmoittaa tietyn kokoiset tai tyyppiset tukihankkeet erikseen ja

c)

vaatimus rajoittaa tukitoimenpiteiden kestoa.

a)

energiatehokkuussopimukseen perustuvien energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden tarjoajalle myönnetty laina tai takuu tai

b)

rahoitustuote, jonka tarkoituksena on jälleenrahoittaa kyseistä tarjoajaa (esimerkiksi myyntisaamisten rahoitus tai forfaiting-rahoitus).

a)

toimenpide kohdistuu tiettyyn alakohtaiseen tai teknologiaan perustuvaan tavoitteeseen, joka on vahvistettu unionin oikeudessa (58), kuten uusiutuvaa energiaa tai energiatehokkuutta koskevaan tukiohjelmaan (59),

b)

toimenpiteen tarkoituksena on tukea nimenomaisesti demonstraatiohankkeita,

c)

toimenpiteellä ei pyritä pelkästään irtautumaan hiilestä vaan myös puuttumaan ilmanlaatuun tai muuhun pilaantumiseen,

d)

jäsenvaltio esittää perustelut, joiden nojalla voidaan odottaa, että tukikelpoiset alat tai innovatiiviset teknologiat voivat edistää merkittävästi ja kustannustehokkaasti ympäristönsuojelua ja pitkälle menevää hiilestä irtautumista pidemmällä aikavälillä,

e)

toimenpide on tarpeen, jotta vältetään riittävän monipuolistamisen kautta verkon vakauteen liittyvien ongelmien paheneminen (60),

f)

valikoivamman lähestymistavan voidaan odottaa johtavan ympäristönsuojelun alhaisempiin kustannuksiin (esimerkiksi kun järjestelmäintegroinnin kustannukset alentuvat monimuotoistumisen, myös uusiutuvien energiamuotojen, seurauksena, mihin voisi sisältyä myös kysyntäjousto ja/tai varastointi) ja/tai vähäisempiin kilpailun vääristymiin tai

g)

hanke on valittu avoimen ehdotuspyynnön perusteella osaksi usean jäsenvaltion yhdessä suunnittelemaa laajaa, rajat ylittävää ja integroitua hanketta, jonka tavoitteena on edistää merkittävästi ympäristönsuojelua unionin yhteisen edun mukaisesti, ja siinä joko sovelletaan innovatiivista teknologiaa, joka perustuu tuensaajan tai muun yhteisön suorittamaan tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan (TKI), edellyttäen että tuensaaja hankkii oikeudet aiemman TKI-toiminnan tulosten käyttämiseen tai että se kuuluu innovatiivisen teknologian varhaisiin käyttäjiin alallaan.

a)

toimenpiteistä, joissa myönnettäväksi tuleva keskimääräinen vuotuinen tuki on vähintään 150 miljoonaa euroa, on järjestettävä vähintään kuuden viikon mittainen kuuleminen seuraavista seikoista:

b)

toimenpiteistä, joissa myönnettäväksi tuleva keskimääräinen vuotuinen tuki on alle 150 miljoonaa euroa, on järjestettävä vähintään neljän viikon mittainen kuuleminen seuraavista seikoista:

a)

yksittäinen menettely, joka olisi avoin kaikille tukikelpoisille tuensaajille, johtaisi epäoptimaaliseen tulokseen tai ei mahdollistaisi toimenpiteen tavoitteiden saavuttamista; tällaisessa perustelussa voidaan viitata 96 kappaleessa esitettyihin kriteereihin;

b)

tarjoustasot, joita eri tuensaajaryhmien odotetaan esittävän, eroavat toisistaan huomattavasti (näin on yleensä silloin, kun – 90 kappaleen mukaisesti vaaditun analyysin pohjalta määritellyt – oletetut kilpailulliset tarjoustasot eroavat toisistaan yli 10 prosenttia); tässä tapauksessa voidaan käyttää erillisiä tarjouskilpailumenettelyjä, jotta kustannusten suhteen samankaltaiset tuensaajaluokat kilpailevat keskenään.

a)

potentiaalista tarjontaa tai potentiaalisia tarjoajia ei ole riittävästi kilpailun varmistamiseksi; tässä tapauksessa jäsenvaltion on osoitettava, että kilpailua ei ole mahdollista lisätä pienentämällä määrärahoja tai helpottamalla osallistumista tarjouskilpailuun (esimerkiksi määrittämällä lisää maata kehityskohteeksi tai mukauttamalla esivalintavaatimuksia);

b)

tuensaajat ovat pieniä hankkeita määriteltyinä seuraavasti:

c)

yksittäiset hankkeet täyttävät molemmat seuraavista edellytyksistä:

a)

kysyntä on asetettu ohjelmassa potentiaalista tarjontaa alhaisemmaksi,

b)

ostohinta tai seuraamushinta, joka koskee kuluttajaa tai tuottajaa, joka ei ole ostanut vaadittua määrää sertifikaatteja (eli hinta, joka muodostaa enimmäismäärän, joka maksettaisiin tukena), on määritetty riittävän korkealle tasolle, jotta kannustin velvoitteen täyttämiseen säilyy; seuraamushinnan olisi kuitenkin perustuttava 51, 52 ja 53 kappaleessa tarkoitettuun kvantifiointiin, jotta liian korkea taso ei johtaisi ylikompensaatioon ja

c)

jos ohjelmiin sisältyy biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden tukea, jäsenvaltioiden on ylikompensaation välttämiseksi otettava huomioon jo saatua tukea koskevat tiedot, jotka sisältyvät direktiivin (EU) 2018/2001 30 artiklan mukaisen ainetasejärjestelmän dokumentaatioon.

a)

infrastruktuurin kirjanpito olisi erotettava muusta toiminnasta ja käyttöoikeus- ja käyttökustannusten oltava läpinäkyviä,

b)

ellei se haittaa tuen tavoitteen saavuttamista, tuen edellytyksenä olisi oltava sitoumus avata infrastruktuuri (71) kolmansille osapuolille oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (esimerkiksi edellyttämällä julkisia liityntämahdollisuuskierroksia vastaavin ehdoin),

c)

etua, jota tuensaajat saavat ennen tällaisen laajemman kehityksen toteutumista, voi olla tarpeen kompensoida esimerkiksi edellyttämällä niiden osallistumista verkon jatkolaajentamiseen ja

d)

alkukäyttäjien saamaa etua voi olla tarpeen rajoittaa ja/tai jakaa muiden toimijoiden kanssa.

a)

sähköä, lämpöä tai jäähdytystä tuottavien integroitujen uusiutuvaa energiaa käyttävien järjestelmien asentaminen paikan päälle,

b)

paikan päällä toimivien uusiutuvan energian järjestelmien tuottaman energian varastointilaitteiston asentaminen,

c)

latausinfrastruktuurin rakentaminen ja asentaminen rakennuksen käyttäjien käyttöön, ja siihen liittyvän infrastruktuurin, kuten kaapelikanavien, rakentaminen ja asentaminen, jos pysäköintitilat sijaitsevat joko rakennuksen sisällä tai fyysisesti rakennuksen yhteydessä,

d)

rakennuksen ympäristö- ja energiahallinnan ja -ohjauksen digitalisointiin, erityisesti sen älyvalmiuden parantamiseen, tarkoitettujen laitteiden asentaminen, mukaan lukien passiiviset sisäiset johdotukset tai rakenteellinen kaapelointi dataverkkoja varten ja passiivisen verkon liitännäinen osa kiinteistössä, johon rakennus kuuluu, mutta lukuun ottamatta kiinteistön ulkopuolella tapahtuvaa johdotusta tai kaapelointia dataverkkoja varten ja

e)

muut investoinnit, joilla parannetaan rakennuksen energia- tai ympäristötehokkuutta, mukaan lukien investoinnit viherkattoihin ja sadeveden hyödyntämiseen tarkoitettuihin laitteisiin.

a)

kun on kyse olemassa olevien rakennusten peruskorjauksesta, energiatehokkuus paranee niin, että primäärienergian kysyntä vähenee vähintään 20 prosentilla investointia edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna, tai jos parannukset ovat osa vaiheittaista peruskorjausta, primäärienergian kysyntä vähenee viiden vuoden aikana vähintään 30 prosentilla investointia edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna,

b)

kun on kyse peruskorjaustoimenpiteistä, jotka koskevat vain yhdentyyppisten direktiivin 2010/31/EU 2 artiklan 9 alakohdassa tarkoitettujen rakennusosien asentamista tai korvaamista (74), primäärienergian kysyntä vähenee vähintään 10 prosentilla investointia edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna, jos jäsenvaltio osoittaa, että toimenpiteellä on ohjelmatasolla merkittävä kokonaisvaikutus primäärienergian kysynnän vähenemiseen ja

c)

uusien rakennusten tapauksessa energiatehokkuuden on parannuttava niin, että primäärienergian kysyntä pienenee vähintään 10 prosenttia verrattuna lähes nollaenergiarakennuksille niissä kansallisissa täytäntöönpanosäädöksissä asetettuun kynnysarvoon, joilla viedään kansalliseen lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU.

a)

rahoituksen välittäjät tai rahastonhoitajat on valittava avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menettelyllä, joka toteutetaan sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti,

b)

käytössä on ehdot sen varmistamiseksi, että rahoituksen välittäjiä, myös energiatehokkuusrahastoja tai uusiutuvan energian rahastoja, hallinnoidaan kaupalliselta pohjalta ja niiden rahoituspäätökset perustuvat tuotto-odotuksiin ja

c)

energiatehokkuusrahaston ja uusiutuvan energian rahaston hoitajat tai muut rahoituksen välittäjät siirtävät edun mahdollisimman suuressa määrin lopullisille tuensaajille (rakennusten omistajat tai vuokralaiset) lisäämällä rahoitusmääriä, alentamalla vakuusvaatimuksia, alentamalla takausmaksuja tai alentamalla korkoa.

a)

ne voidaan tämän myötä luokitella puhtaiksi liikennevälineiksi tai puhtaaksi liikkuvaksi tukikalustoksi tai

b)

tämä on tarpeen, jotta vesi- ja ilmaliikenteen alukset kykenevät fossiilipohjaisten polttoaineiden lisäksi tai asemesta käyttämään biopolttoaineita ja synteettisiä polttoaineita, mukaan lukien muuta kuin biologista alkuperää olevat uusiutuvat nestemäiset ja kaasumaiset liikenteen polttoaineet, tai lisäämään näiden osuutta tai

c)

tämä on tarpeen, jotta vesiliikenteen alukset voivat hyödyntää tuulivoimaa käyttövoimanaan.

a)

osallistujien odotettu määrä ei riitä varmistamaan todellista kilpailua tai välttämään strategisia tarjouksia,

b)

jäsenvaltio esittää riittävät perustelut sille, että 49 ja 50 kappaleessa kuvattu tarjouskilpailumenettely ei ole tuen oikeasuhteisuuden varmistamisen kannalta tarkoituksenmukainen ja että 177–180 kappaleessa kuvattujen vaihtoehtoisten menetelmien käyttäminen ei lisäisi kilpailun perusteettoman vääristymisen riskiä (82), riippuen toimenpiteen tai asianomaisten alojen tai liikennemuotojen ominaispiirteistä tai

c)

kun tuki myönnetään sellaisten liikennevälineiden hankintaan tai leasing-vuokraukseen, jotka on tarkoitettu tie-, raide- tai vesiliikenteen julkisen matkustajaliikenteen alalla toimivien yritysten käyttöön.