(1)

Direktiivissä 91/676/ETY vahvistetaan säännöt vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta.

(2)

Direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevassa 2 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden, jotka aikovat levittää enemmän kuin 170 kilogrammaa typpeä sisältävän määrän karjanlantaa hehtaaria kohden, on asetettava lantamäärä sellaiseksi, ettei se vaaranna direktiivin 1 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamista. Jos jäsenvaltio sallii toisen alakohdan b alakohdan mukaisesti poikkeavan määrän, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle, joka tutkii määrän perusteltavuuden 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

(3)

Komissio myönsi päätöksellä 2005/880/EY (2) Alankomaiden pyytämän poikkeuksen direktiivin 91/676/ETY mukaisesti. Päätöksen nojalla voidaan käyttää vuosittain enintään 250 kilogrammaa laiduntavan karjan lannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden tiloilla, joista vähintään 70 prosenttia on nurmea.

(4)

Komissio myönsi päätöksellä 2010/65/EU (3), jolla muutetaan päätöstä 2005/880/EY, Alankomaiden pyytämän poikkeuksen direktiivin 91/676/ETY mukaisesti. Päätöksen nojalla voidaan käyttää vuosittain enintään 250 kilogrammaa laiduntavan karjan lannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden tiloilla, joista vähintään 70 prosenttia on nurmea, 31 päivään joulukuuta 2013.

(5)

Komission täytäntöönpanopäätöksellä 2014/291/EU (4), jonka soveltaminen päättyi 31 päivänä joulukuuta 2017, Alankomaille myönnettiin direktiivin 91/676/ETY mukaisesti poikkeus, jonka mukaan tiloilla, joilla on vähintään 80 prosenttia nurmea eteläisellä ja keskisellä hiekkamaalla ja lössimaalla, voidaan levittää vuosittain laiduntavan karjan lantaa määrä, joka vastaa 230 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa, ja tiloilla, joilla on vähintään 80 prosenttia nurmea muunlaisilla maa-alueilla, voidaan sallia 250 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa. Vuonna 2016 poikkeus koski 19 564 tilaa, mikä vastaa 47 prosenttia Alankomaiden maatalousmaan kokonaisnettomäärästä.

(6)

Komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2018/820 (5), jonka soveltaminen päättyi 1 päivänä tammikuuta 2020, Alankomaille myönnettiin direktiivin 91/676/ETY mukaisesti poikkeus, jonka mukaan tiloilla, joilla on vähintään 80 prosenttia nurmea eteläisellä ja keskisellä hiekkamaalla ja lössimaalla, voidaan levittää vuosittain laiduntavan karjan lantaa määrä, joka vastaa 230 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa, ja tiloilla, joilla on vähintään 80 prosenttia nurmea muunlaisilla maa-alueilla, voidaan sallia 250 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa. Vuonna 2019 poikkeus koski 18 818 tilaa, mikä vastaa 44,7 prosenttia Alankomaiden maatalousmaan kokonaisnettomäärästä.

(7)

Komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/1073 (6), jonka soveltaminen päättyi 31 päivänä joulukuuta 2021, Alankomaille myönnettiin poikkeus, jonka mukaan tiloilla, joilla on vähintään 80 prosenttia nurmea eteläisellä ja keskisellä hiekkamaalla ja lössimaalla, voidaan levittää vuosittain laiduntavan karjan lantaa määrä, joka vastaa 230 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa, ja tiloilla, joilla on vähintään 80 prosenttia nurmea muunlaisilla maa-alueilla, voidaan sallia 250 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa. Kyseisen täytäntöönpanopäätöksen voimassaoloaika oli rajattu kahteen vuoteen, jotta Alankomaat voisi kaikilta osilta panna täytäntöön parannetun täytäntöönpanostrategian petosten ehkäisemiseksi sen lannankäyttöä koskevan politiikan täytäntöönpanossa. Lisäksi otettiin käyttöön lisäedellytyksiä sen varmistamiseksi, että karjan määrä ei kasva, ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi lannan levittämisessä.

(8)

Alankomaat pyysi 25 päivänä helmikuuta 2022 uutta poikkeusta direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan nojalla.

(9)

Alankomaat toimitti direktiivin 91/676/ETY 10 artiklan mukaisesti tietoja (7), jotka osoittivat, että vuosina 2016–2019 kaikista Alankomaiden pohjaveden seuranta-asemista noin 14 prosentissa pohjaveden keskimääräiset nitraattipitoisuudet olivat yli 50 mg/l, 5 prosentissa 40–50 mg/l ja 73 prosentissa alle 25 mg/l. Tiedoista käy ilmi myös, että vuosina 2016–2019 kaikista Alankomaiden pintaveden seuranta-asemista 99 prosentissa pintaveden keskimääräiset nitraattipitoisuudet olivat alle 50 mg/l, ja näistä seuranta-asemista 96 prosentissa keskimääräiset nitraattipitoisuudet olivat alle 25 mg/l. Raportointikaudella 2016–2019 kuitenkin 58 prosenttia makeista vesistä oli rehevöityneitä ja 10 prosenttia voisi rehevöityä, ellei toimenpiteitä toteutettaisi.

(10)

Direktiivin 91/676/ETY 10 artiklaa koskevassa kertomuksessa (8) julkaistut tiedot osoittivat myös, että Alankomaiden maakuntien välillä on merkittäviä eroja ja että korkeita pohjaveden nitraattipitoisuuksia ja rehevöitymistä on useissa Alankomaiden maakunnissa. Limburgissa 36 prosentissa pohjavesien mittausasemista keskimääräiset nitraattipitoisuudet olivat yli 50 mg/l ja 22 prosentissa havaittiin negatiivisia suuntauksia. Pintavesistä 74 prosenttia oli rehevöityneitä ja 16 prosenttia vaarassa rehevöityä, jos toimiin ei ryhdytä. Noord-Brabantissa 26 prosentissa pohjavesien mittausasemista keskimääräiset nitraattipitoisuudet olivat yli 50 mg/l ja 20 prosentissa havaittiin negatiivisia suuntauksia. Pintavesistä 68 prosenttia oli rehevöityneitä ja 7 prosenttia vaarassa rehevöityä, jos toimiin ei ryhdytä. Zeelandissa 14 prosentissa pohjavesien mittausasemista keskimääräiset nitraattipitoisuudet olivat yli 50 mg/l ja 47 prosentissa havaittiin negatiivisia suuntauksia. Pintavesistä 80 prosenttia oli rehevöityneitä ja 11 prosenttia vaarassa rehevöityä, jos toimiin ei ryhdytä. Zuid-Hollandissa 54 prosenttia pintavesistä oli rehevöityneitä ja 17 prosenttia on vaarassa rehevöityä, jos toimiin ei ryhdytä. Noord-Hollandissa 61 prosenttia pintavesistä oli rehevöityneitä ja 19 prosenttia on vaarassa rehevöityä, jos toimiin ei ryhdytä. Utrechtissa 24 prosentissa pohjavesien mittausasemista havaittiin negatiivisia suuntauksia. Pintavesistä 43 prosenttia oli rehevöityneitä ja 10 prosenttia vaarassa rehevöityä, jos toimiin ei ryhdytä. Gelderlandissa 10 prosentissa pohjavesiasemista keskimääräiset nitraattipitoisuudet olivat yli 50 mg/l ja 15 prosentissa havaittiin negatiivisia suuntauksia. Overijsselissa 18 prosentissa pohjavesien mittausasemista keskimääräiset nitraattipitoisuudet olivat yli 50 mg/l ja 19 prosentissa havaittiin negatiivisia suuntauksia. Pintavesistä 67 prosenttia oli rehevöityneitä ja neljä prosenttia vaarassa rehevöityä, jos toimiin ei ryhdytä. Drenthessa 15 prosentissa pohjavesien mittausasemista keskimääräiset nitraattipitoisuudet olivat yli 50 mg/l. Pintavesistä 65 prosenttia oli rehevöityneitä ja yhdeksän prosenttia vaarassa rehevöityä, jos toimiin ei ryhdytä. Frieslandissa 23 prosentissa pohjavesiasemista nitraattipitoisuuksissa havaittiin negatiivisia suuntauksia, kun taas 85 prosenttia pintavesistä oli rehevöityneitä. Groningenissa 52 prosenttia pintavesistä oli rehevöityneitä ja 11 prosenttia on vaarassa rehevöityä, jos toimiin ei ryhdytä. Flevolandissa 33 prosenttia pintavesistä oli rehevöityneitä.

(11)

Alankomaiden vuosina 2020 ja 2021 täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1073 mukaisten kertomusten yhteydessä raportoimat tiedot osoittivat, että pohjaveden nitraattipitoisuudet kasvoivat lössi-, hiekka- ja savimaa-alueilla. Hiekkamaa-alueen etelä- ja itäosassa keskimääräinen nitraattipitoisuus pohjaveden ylämetrissä oli 67 mg/l vuonna 2021. Tämä ylittää unionin raja-arvon 50 mg/l. Vuodesta 2017 alkaen nitraattipitoisuus on kaksinkertaistunut tässä osassa hiekkamaa-aluetta. Keskimääräinen pitoisuus hiekkamaa-alueen pohjoisosassa oli edelleen unionin raja-arvoa alhaisempi, mutta se nousi 37 mg/l:aan vuonna 2021. Lössimaan alueella keskimääräinen pitoisuus laski hieman 57 mg/l:aan vuonna 2020, mutta se ylittää edelleen unionin raja-arvon. Savimaa-alueella nitraattipitoisuudet pysyivät jatkuvasti raja-arvon alapuolella, mutta ne ovat nousseet. Turvemaa-alueella alhaisimmat pitoisuudet mitattiin keskimäärin pitoisuuksina 14 mg/l vuonna 2021. Tiedot osoittivat myös, että poikkeusten seurantaverkostoon kuuluvilta viljelylaitoksilta peräisin oleva juurivyökkeen vesi ylitti usein nitraattipitoisuuksien normit, vaikka keskiarvo olikin alle 50 mg/l.

(12)

Alankomaat soveltaa toimintaohjelmaa direktiivin 91/676/ETY 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti koko alueellaan. Alankomaat hyväksyi 26 päivänä joulukuuta 2021 vuosiksi 2022–2025 uuden toimintaohjelman (9) (seitsemäs nitraatteja koskeva toimintaohjelma), joka sisältää lisätoimenpiteitä ympäristöön kohdistuvan ravinnehävikin (typpi ja fosfori) vähentämiseksi ja joka perustuu alueelliseen eriytettyyn lähestymistapaan ravinteiden aiheuttaman pilaantumisen tason ja maaperän tyypin mukaan. Tieteellinen komissio (Commissie van Deskundigen Meststoffenwet) teki nitraatteja koskevan toimintaohjelman valmistelun yhteydessä Alankomaiden viranomaisille (Commissie van Deskundigen Meststoffenwet) ympäristövaikutusten arvioinnin, jossa todettiin, että toimintaohjelman mahdolliset vaikutukset eivät riittäisi veden laatua koskevien tavoitteiden saavuttamiseen. Alankomaat hyväksyi 25 päivänä helmikuuta 2022 seitsemännen nitraatteja koskevan toimintaohjelman lisäyksen (10), jossa viitataan maaseutualueita koskevaan kansalliseen ohjelmaan (11). Siinä vahvistetaan luontoa, vettä ja ilmastoa, typpipäästöt mukaan lukien, koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa unionin ympäristö- ja ilmastovaatimusten täyttämiseksi. Lisäyksellä Alankomaiden hallitus pyrkii muuntamaan tavoitteensa konkreettisiksi toimenpiteiksi, joilla pyritään saavuttamaan maatalouslähteistä peräisin olevia ravinteita koskevat veden laatutavoitteet.

(13)

Seitsemännessä nitraatteja koskevassa toimintaohjelmassa vuosille 2022–2025 ja sen lisäyksessä vahvistettiin aluekohtaiset toimet, joita tarvitaan maataloudesta peräisin olevia nitraatteja ja fosforia koskevien veden laatutavoitteiden saavuttamiseksi, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivissä 91/676/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY yhteydessä hyväksytyssä Alankomaiden vesipiirin hoitosuunnitelmassa (12). Pohjaveden nitraattipitoisuuksien osalta alueet Zand Noord, Zand Oost, Westelijk Noord-Brabant, Centraal zeeklei, Zuidwestelijk zeekleigebied ja Westelijk zandgebied tarvitsevat jonkin verran ponnisteluja tavoitteiden saavuttamiseksi, kun taas alueet Gelderse Vallei, Oostelijk Noord-Brabant en Limburg Zand ja Lössgebied tarvitsevat merkittäviä ponnisteluja niiden saavuttamiseksi. Pintaveden fosforipitoisuuksien (rehevöitymisen) osalta Zand Noord, Zand Oost, Westelijk Noord-Brabant, Oostelijk Noord-Brabant en Limburg Zand, Noordelijk zeekleigebied, Centraal zeeklei ja Zuidwestelijk zeekleigebied tarvitsevat jonkin verran ponnisteluja tavoitteiden saavuttamiseksi, kun taas alueet Gelderse Vallei, Lössgebied, Westelijk Zeeklei, Westelijk veengebied ja Westelijk zandgebied tarvitsevat merkittäviä ponnisteluja niiden saavuttamiseksi. Tämä vastaa Alankomaiden direktiivin 91/676/ETY 10 artiklan mukaisesti ilmoittamia tietoja.

(14)

Alankomaat aikoo ottaa käyttöön maataloudesta peräisin olevien nitraattien ja fosforin pilaamien alueiden (ravinteiden pilaamien alueiden) uuden nimeämiskäytännön, jonka myötä alueisiin olisi sisällytettävä kaikki valuma-alueet pohja- ja pintavesien seurantapaikkoja varten, jos niillä esiintyy keskimääräistä nitraattipilaantumista tai satunnaisia nitraattien pilaantumistapahtumia, jos ne ovat pilaantumisvaarassa tai suuntaukset ovat kasvussa, sekä seurantapaikat, joissa esiintyy rehevöitymistä tai joihin liittyy rehevöitymisriski. Nimeämisessä olisi myös otettava huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen asiaa koskeva oikeuskäytäntö, erityisesti asioissa C-221/03 (13) ja C-543/16 (14) annetut tuomiot. Jos uutta nimeämiskäytäntöä ei ole otettu käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2024, kaikki alueet, joilla tarvitaan joitakin tai merkittäviä ponnistuksia, nimetään ravinteiden pilaamiksi alueiksi.

(15)

Tätä poikkeuspyyntöä olisi tarkasteltava ravinnehuoltoon liittyviä kysymyksiä koskevassa laajemmassa EU:n poliittisessa yhteydessä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2006/118/EY (15) ja 2008/56/EY (16) tavoitteiden ja päämäärien, taakanjakoasetuksen (17) ja Alankomaita koskevan YMP:n strategiasuunnitelman (18) kunnianhimoisemman tavoitetason sekä ravinnekuormitusta koskevien Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden yhteydessä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetetaan unionille tavoitteet vähentää ravinnehävikkiä ja rajoittaa muita kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidia eli metaania ja typpioksiduulia, joiden osalta lannoitus ja karjankasvatus ovat merkittävä lähde. Unioni on Pellolta pöytään -strategiassa (19) ja saasteettomuustoimintasuunnitelmassa (20) sitoutunut erityisesti vähentämään ravinnehävikkiä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa lannoitteiden määrän vähentämistä 20 prosentilla, sekä säilyttämään maaperän hedelmällisyyden ja vähentämään 25 prosentilla niiden EU:n ekosysteemien osuutta, joissa ilman pilaantuminen uhkaa luonnon monimuotoisuutta, mitattuna typpilaskeumien kriittisten kuormitusten ylityksinä.

(16)

Alankomaiden hallitus toteaa 10 päivänä kesäkuuta 2022 (21) antamassaan alustavassa ehdotuksessa maaseutualueita koskevaksi kansalliseksi ohjelmaksi, että suurimmat haasteet ovat turvemailla, Natura 2000 -alueilla, pohjaveden suojelualueilla, haavoittuvien vesistöjen alueilla ja Natura 2000 -alueiden ympärillä olevilla puskurivyöhykkeillä. Näillä alueilla viljelijöillä on enemmän liiketoimintarajoituksia tai vähemmän kehitysmahdollisuuksia. Maatalouden laajaperäistäminen on tällöin tarkoituksenmukaisin keino. Lisäksi sitoudutaan luomaan siirtymäalueita Natura 2000 -alueiden ympärille. Natura 2000 -alueita ympäröivät siirtymäalueet (puskurivyöhykkeet) ovat Natura 2000 -alueiden viereisiä alueita, jotka edistävät järjestelmän ennallistamista kyseisen Natura 2000 -alueen luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ennallistamiseksi.

(17)

Komissio on tutkinut Alankomaiden poikkeuspyynnön ottaen huomioon direktiivin 91/676/ETY vaatimukset ja tavoitteet sekä aiemmista poikkeuspäätöksistä saadut kokemukset sekä seitsemännen nitraattialan toimintaohjelman ja sen lisäyksen. Se on myös tarkastellut veden laadun suuntauksia ja ottanut huomioon Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet. Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että on tarpeen varmistaa nurmiviljelijöille enintään neljän vuoden siirtymäaika, kunnes lisäyksessä esitetyt suunnitellut uudistukset on täysin sisällytetty Alankomaiden lainsäädäntöön, ja tukea uusien uudistusten asteittaista täytäntöönpanoa. Komissio katsoo lisäksi, että direktiivin 91/676/ETY tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että Alankomaat täyttää tiukat lisäedellytykset erityisesti mutta ei ainoastaan ravinteiden pilaamilla alueilla. Pyydetyllä poikkeuksella olisi tuettava lisäyksessä ja maaseutualueita koskevassa kansallisessa ohjelmassa määriteltyä uudistuspolkua.

(18)

Tässä päätöksessä säädetty poikkeus ei vaikuta Alankomaiden velvollisuuteen noudattaa neuvoston direktiiviä 92/43/ETY (22) sekä Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota asiassa C-293/17 (23), ja erityisesti tulkintaa kyseisen direktiivin 6 artiklan 3 kohdasta, sekä soveltaa direktiivejä 2000/60/EY ja 2008/56/EY eikä sen perusteella suljeta pois sitä mahdollisuutta, että näistä direktiiveistä johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi saatetaan tarvita lisätoimenpiteitä.

(19)

On olennaisen tärkeää varmistaa, että lannan lisämäärien salliminen hehtaaria kohden vuodessa ei viivästytä tai vaaranna unionin muun lainsäädännön vaatimuksia, joiden osalta typen ja fosforin aiheuttama pilaantuminen voisi olla este direktiivin tavoitteiden saavuttamiselle. Sen vuoksi yksittäisille viljelijöille myönnettäviä kansallisia poikkeuksia koskevia lupia ei pitäisi sallia pohjaveden suojelualueilla ja Natura 2000 -alueilla eikä Alankomaiden maaseutualueita koskevassa kansallisessa ohjelmassa määriteltyjen Natura 2000 -alueiden ympärillä olevilla puskurivyöhykkeillä, joiden koko täsmennetään vuonna 2023.

(20)

Alankomaiden eläintiheys on edelleen erittäin korkea. Vuonna 2016 se oli unionin korkein, lähes viisinkertainen unionin keskiarvoon verrattuna. Alankomailta saatujen tietojen mukaan vuosina 2019–2021 koko karjan määrä laski 2,5 prosenttia kun taas nautakarjan määrä kasvoi.

(21)

Lannan kokonaistuotantoa vuonna 2020 ei saisi ylittää. Tämä lannan tuotannon enimmäismäärä sisällytetään kansalliseen lainsäädäntöön 1 päivänä tammikuuta 2024. Lisäksi maaseutualueita koskevan kansallisen ohjelman mukaisten uudistusten täytäntöönpanon pitäisi johtaa lannantuotannon asteittaiseen vähenemiseen nykyisen päätöksen voimassaolon päättymiseen mennessä.

(22)

Erityisesti ravinteiden pilaamilla alueilla on tarpeen täydentää seitsemättä nitraatteja koskevaa toimintaohjelmaa ja sen lisäystä erityistoimilla, joiden on tunnustettu olevan tehokkaita kestävän ravinnehuollon varmistamiseksi maatilatasolla sekä pohjaveden ja makean veden ravinnehävikin vähentämiseksi.

(23)

Alankomaat on laatinut tehostetun valvontastrategian tehostaakseen petostentorjuntaa lantapolitiikkansa täytäntöönpanossa. Strategia pantiin täytäntöön vuosina 2020–2021, mutta se viivästyi jonkin verran myös covid-pandemian vuoksi. Strategian täytäntöönpanoa sen päätoimintalinjoilla on jatkettava tehokkaasti ja sitä on laajennettava muille alueille, joilla riippumaton arviointi osoittaa merkittävän riskin lannan käsittelyä koskevien sääntöjen tahallisesta noudattamatta jättämisestä. Suunniteltujen maatalousuudistusten siirtymäkausi voi myös lisätä petoksia, minkä vuoksi valvontaa olisi tehostettava.

(24)

Yksittäisille viljelijöille myönnettäviin lupiin liittyy tiettyjä edellytyksiä, joilla pyritään varmistamaan tilojen tasolla kasvuston tarpeisiin perustuva lannoitus sekä estämään typen ja fosfaatin pääsyä vesistöihin. Tässä päätöksessä säädettyjen toimenpiteiden olisi täydennettävä seitsemännen nitraatteja koskevan toimintaohjelman ja sen lisäyksen kautta jo sovellettavia toimenpiteitä.

(25)

Alankomaiden on pantava täytäntöön kaikki Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2284 (24) liitteessä III vahvistetut toimenpiteet ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Direktiivin 91/676/ETY vaikutusta kaasumaisiin typpipäästöihin koskevassa kertomuksessa (25) todettiin, että alueilla, joilla on paljon karjaa, poikkeus voi johtaa suurempiin kaasupäästöihin. Ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi olisi siksi toteutettava tarvittavia toimenpiteitä, kuten käytettävä vähäpäästöisiä lannanlevitystekniikoita, tarvittaessa yhdistettynä ylimpään lämpötilaan, jossa lantaa voidaan levittää, sekä tiukkaan velvoitteiseen sekoittaa levitettävä lanta tai lietelanta maahan välittömästi.

(26)

Tämän päätöksen 4 artiklassa säädettyjä edellytyksiä pidetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 (26) 12 ja 13 artiklassa tarkoitettujen kansallisessa lainsäädännössä vahvistettujen lakisääteisten hoitovaatimusten versiona, ja tämän päätöksen 5–9 artiklassa säädettyjä edellytyksiä pidetään poikkeusta hyödyntävien yhteisöjen osalta asetuksen (EU) 2021/2115 12 ja 13 artiklassa tarkoitettujen kansallisessa lainsäädännössä vahvistettujen lakisääteisten hoitovaatimusten versiona.

(27)

Alankomaiden on noudatettava maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevia tavoitteita, jotka sisältyvät vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin. Maankäytön muuttaminen ruohikkomaasta peltomaaksi lisäisi maaperän hiilipäästöjä ja haittaisi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/841 (27) 4 artiklan noudattamista.

(28)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/2/EY (28) vahvistetaan yleiset säännöt, joiden tavoitteena on unionin ympäristöpolitiikkoja ja ympäristöön mahdollisesti vaikuttavia politiikkoja tai toimintoja tukevan Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustaminen. Tämän päätöksen yhteydessä kerättyjen paikkatietojen olisi tapauksen mukaan oltava kyseisen direktiivin säännösten mukaisia. Hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja tietojen johdonmukaisuuden parantamiseksi Alankomaiden on tämän päätöksen yhteydessä tarvittavia tietoja kerätessään käytettävä tarvittaessa tietoja, jotka on hankittu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (29) 67 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetun yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän puitteissa.

(29)

Tämän päätöksen soveltaminen päättyy 31 päivänä joulukuuta 2025.

(30)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 91/676/ETY 9 artiklalla perustetun nitraattikomitean lausunnon mukaiset,

1)

’nurmitiloilla’ tiloja, joiden lannanlevitykseen käytettävissä olevasta pinta-alasta vähintään 80 prosenttia on nurmea;

2)

’laiduntavalla karjalla’ nautakarjaa (lukuun ottamatta lihavasikoita), lampaita, vuohia, hevosia, aaseja, peuroja ja vesipuhveleita;

3)

’maatalousmaalla’ viljelijän omistamaa, vuokraamaa tai kirjallisen sopimuksen nojalla hallinnoimaa pinta-alaa, jonka hoito on suoraan viljelijän vastuulla;

4)

’nurmella’ monivuotista nurmikasvustoa tai lyhytikäistä nurmikasvustoa, jonka kesto on vähemmän kuin viisi vuotta;

5)

’lannoitussuunnitelmalla’ suunniteltua käyttöä ja käytettävissä olevia ravinteita koskevaa laskelmaa;

6)

’lannoitekirjanpidolla’ ravinnetasetta, joka perustuu ravinteiden todelliseen käyttöön ja hyödyntämiseen;

7)

’lannoiterekisterillä’ sähköistä järjestelmää, jonka avulla viljelijät raportoivat ravinteiden todellisesta käytöstä ja lannan käsittelystä;

8)

’eteläisellä ja keskisellä hiekkamaalla’ maata, jota kutsutaan eteläiseksi ja keskiseksi hiekkamaaksi Alankomaiden lannoitteita koskevan lain täytäntöönpanoasetuksen (30) 1 artiklan 1 kohdassa;

9)

’lössimaalla’ maata, jota kutsutaan lössimaaksi Alankomaiden lannoitteita koskevan lain täytäntöönpanoasetuksen 1 artiklan 1 kohdassa;

10)

’ravinteilla’ typpeä ja fosfaattia.

1)

Alankomaat laatii maataloudesta peräisin olevien nitraattien ja fosforin pilaamien alueiden (ravinteiden pilaamien alueiden) uuden nimeämiskäytännön 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä, ja sen myötä alueisiin sisällytetään kaikki valuma-alueet pohja- ja pintavesien seurantapaikkoja varten, jos niillä esiintyy keskimääräistä nitraattipilaantumista tai satunnaisia nitraattien pilaantumistapahtumia, jos ne ovat pilaantumisvaarassa ja suuntaukset ovat kasvussa, sekä seurantapaikat, joissa esiintyy rehevöitymistä tai joihin liittyy rehevöitymisriski.

Siirtymätoimenpiteenä ja siihen saakka, kunnes uusi nimeämiskäytäntö on otettu käyttöön viimeistään 1 päivään tammikuuta 2024, ravinteiden pilaamat alueet kattavat etelän ja keskiosan hiekkamaat ja lössimaat sekä 1 päivästä tammikuuta 2023 alkaen Alankomaiden ympäristöarviointiviraston (PBL) veden laatua koskevassa kansallisessa analyysissä (2020) (31) määritetyt alueellisten vesimuodostumien valuma-alueet, jotka on luokiteltu ravinteiden kannalta riittämättömiksi (huono, heikko tai kohtalainen).

Ravinteiden pilaamien alueiden lopullisen nimeämisen ja kartan on oltava käytössä 1 päivästä tammikuuta 2024, ja siihen on sisällyttävä vähintään vuonna 2023 nimetyt alueet sekä kaikki muut alueet, joilla maatalouden osuus ravinteiden aiheuttamasta pilaantumisesta on merkittävä eli yli 19 prosenttia kokonaisravinnekuormituksesta.

Jos ravinteiden pilaamien alueiden lopullista nimeämistä ja karttaa ei ole toteutettu 1 päivänä tammikuuta 2024, on käytettävä seitsemännessä nitraatteja koskevassa toimintaohjelmassa ja sen lisäyksessä esitettyä nimeämistä, johon sisältyvät kaikki alueet, joilla tarvitaan joitakin tai merkittäviä ponnisteluja direktiivissä 91/676/ETY ja direktiivin 2000/60/EY yhteydessä hyväksytyssä Alankomaiden vesipiirin hoitosuunnitelmassa määriteltyjen nitraatti- ja fosforipitoisuuksia koskevien veden laatutavoitteiden saavuttamiseksi.

2)

Alankomaiden on seurattava tuotetun lannan määrää ja varmistettava, että lannan tuotanto kansallisella tasolla typen ja fosfaatin osalta on enintään 489,4 miljoonaa kilogrammaa typpeä ja 150,7 miljoonaa kilogrammaa fosfaattia (vuonna 2020 tuotettu määrä) ja että lisäykseen sisältyvien uudistusten seurauksena tuotetun lannan määrä vähenee asteittain siten, että vuonna 2025 se on enintään 440 miljoonaa kilogrammaa typpeä ja 135 miljoonaa kilogrammaa fosfaattia.

3)

Alankomaat ei 1 päivästä tammikuuta 2023 myönnä lupia tämän päätöksen 5 artiklassa tarkoitettuihin poikkeuksiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (32) ja direktiivin 92/43/ETY mukaisesti perustetuilla Natura 2000 -alueilla eikä 1 päivästä tammikuuta 2024 maaseutualueita koskevassa kansallisessa ohjelmassa määriteltyjen Natura 2000 -alueiden läheisyydessä sijaitsevilla puskurivyöhykkeillä, joilla typpilaskeumien kriittinen typpikuormitus ylittyy.

4)

Alankomaat ei 1 päivästä tammikuuta 2023 alkaen myönnä lupia tämän päätöksen 5 artiklassa tarkoitettuihin poikkeuksiin pohjaveden suojelualueilla. Alueilla, joilla pohjavedet ovat nitraattien pilaamia, pohjaveden suojelualueilla on alettava soveltaa 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä useita pakollisia toimenpiteitä ravinnekuormituksen vähentämiseksi.

5)

Alankomaiden on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

6)

Alankomaat jatkaa parannetun valvontastrategian täytäntöönpanoa täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1073 4 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella. Parannetun täytäntöönpanostrategian on sisällettävä vähintään seuraavat seikat: