21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 352/70

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä25 päivänä marraskuuta 2011 ilmoituksen (2) tukien vastaisen menettelyn aloittamisesta Amerikan yhdysvalloista, jäljempänä ’Yhdysvallat’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan bioetanolin tuonnissa unioniin.

(2)

Samana päivänä komissio julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen (3) polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta Yhdysvalloista peräisin olevan bioetanolin tuonnissa unioniin ja pani vireille erillisen tutkimuksen, jäljempänä ’polkumyyntimenettely’.

(3)

Tukien vastainen menettely pantiin vireille, kun eurooppalainen tuottajajärjestö European Producers Union of Renewable Ethanol Association (ePURE), jäljempänä ’valituksen tekijä’, oli 12 päivänä lokakuuta 2011 tehnyt valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia bioetanolin kokonaistuotannosta unionissa. Valituksessa esitetty alustava näyttö kyseisen tuotteen tuetusta tuonnista ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi tutkimuksen vireillepanoa varten.

(4)

Ennen tukien vastaisen menettelyn aloittamista komissio ilmoitti perusasetuksen 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti Yhdysvaltojen viranomaisille saaneensa asianmukaisesti asiakirjanäytöllä vahvistetun valituksen, jonka mukaan Yhdysvalloista peräisin olevan bioetanolin tuettu tuonti aiheuttaa merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Yhdysvaltojen viranomaisia kehotettiin aloittamaan neuvottelut valituksen sisällön selvittämiseksi ja molemminpuolisesti tyydyttävään ratkaisuun pääsemiseksi. Yhdysvaltojen viranomaiset hyväksyivät neuvottelutarjouksen, ja neuvottelut järjestettiin 17 päivänä marraskuuta 2011. Neuvottelujen aikana ei päästy yhteisesti sovittuun ratkaisuun.

(5)

Asianomaisille osapuolille toimitettiin elokuussa 2012 asiakirja, jossa esitettiin tärkeimmät tosiseikat ja huomautukset, joiden pohjalta päätettiin, ettei asiassa sovelleta väliaikaisia tasoitustoimenpiteitä. Useat asianomaiset toimittivat kirjallisesti lausuntoja, joissa kommentoitiin kyseisiä seikkoja. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi. Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista. Kaikkia asianomaisten osapuolten toimittamia suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin, ja ne otettiin huomioon soveltuvin osin.

(6)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella Yhdysvalloista peräisin olevan bioetanolin tuontia koskevan tukien vastaisen menettelyn ja kyseisen tuonnin kirjaamisen lopettamista. (4) Osapuolille asetettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksia tässä lopullisessa ilmoituksessa annettujen tietojen johdosta.

(7)

Yhdysvaltalaisten viejien/tuottajien mahdollisen suuren määrän takia vireillepanoilmoituksessa esitettiin perusasetuksen 27 artiklan mukaisen otantamenettelyn käyttöä.

(8)

Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia yhdysvaltalaisia viejiä/tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle 15 päivän kuluessa tutkimuksen vireillepanosta ja toimittamaan vireillepanoilmoituksen mukaisesti perustiedot bioetanoliin liittyvästä liiketoiminnastaan 1 päivän lokakuuta 2010 ja 30 päivän syyskuuta 2011 väliseltä ajalta, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’.

(9)

Myös asiaa hoitavia Yhdysvaltojen viranomaisia kuultiin edustavan otoksen valinnasta.

(10)

Yli 60 yritystä ilmoittautui ja toimitti otantaa varten pyydetyt tiedot 15 päivän määräajassa.

(11)

Komissio valitsi perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti otoksen, joka perustui bioetanolin unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään ja joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Valittu otos käsitti viisi bioetanolin tuottajaa ja yhden myyjän.

(12)

Tutkimuksessa todettiin myös, että vaikka viejät ilmoittivat saamassaan kyselylomakkeessa vievänsä bioetanolia unioniin, yksikään otokseen sisältyneistä tuottajista ei vienyt bioetanolia suoraan unionin markkinoille, vaan myi sitä Yhdysvalloissa etuyhteydettömille sekoittajille/myyjille, jotka sekoittivat bioetanoliin bensiiniä ja myivät sekoituksen edelleen. Yksilöidäkseen vientinsä unioniin tuottajat käyttivät lähinnä tietoja, jotka olivat peräisin etuyhteydettömien sekoittajien/myyjien asiakkailta.

(13)

Tältä osin on huomattava, että Yhdysvaltojen viranomaisten toimittamien tietojen mukaan kaikki Yhdysvalloissa myyty ja sieltä viety bioetanoli kuului merkittävimmän tukijärjestelmän soveltamisalaan, erityisesti kun sitä sekoitettiin bensiiniin. Juuri sekoittaminen ja verotettavan seoksen myynti käynnistivät bioetanolin tukemisen Yhdysvalloissa. Tässä tapauksessa havaittiin, että eniten tukea Yhdysvalloissa hakivat ja saivat bioetanolin sekoittajat. Otokseen valittiin lähinnä bioetanolin tuottajia ja vain joitakin bioetanolin sekoittajia. Unioniin tuotteitaan toivat lähinnä bioetanolin myyjät/sekoittajat, jotka saivat eniten tukea tuottamiinsa sekoituksiin sisältyvän bioetanolin pohjalta. Sen vuoksi otos, johon kuului lähinnä sellaisia bioetanolin tuottajia, jotka eivät harjoittaneet vientiä suoraan unioniin eivätkä käytännössä sekoittaneet bioetanolia polttoainesekoituksiin, ei ollut edustava tukien määrän määrittämiseksi tässä asiassa.

(14)

Unionin tuottajien mahdollisen suuren määrän takia vireillepanoilmoituksessa esitettiin perusasetuksen 27 artiklan mukaisen otantamenettelyn käyttöä.

(15)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Otos käsitti viisi yritystä ja ryhmittymää niistä 19:stä unionin tuottajasta, jotka olivat tiedossa ennen tutkimuksen vireillepanoa. Yritykset valittiin otokseen tutkimusajanjaksolla tuotetun bioetanolin määrän sekä tiedossa olevien tuottajien sijainnin perusteella. Otokseen kuuluvien yritysten osuus unionin arvioidusta kokonaistuotannosta tutkimusajanjaksolla oli 48 prosenttia.

(16)

Tutkimuksen aikana kuitenkin selvisi, että otokseen sisältyvät ryhmittymät koostuivat joko useista yrityksistä tai yksittäisistä yhteisöistä, jotka tuottivat vastaavaa tuotetta. Sen vuoksi olisi pitänyt tutkia kolmeatoista yritystä. Koska tutkimusajanjakso oli lyhyt, ei ollut mahdollista tutkia kaikkia yrityksiä. Sen vuoksi päätettiin tutkia uudelleen alkuperäistä otosta varten käytettävissä olleet tiedot. Tutkimuksen perusteella todettiin, että otokseen olisi valittava suurimmat yksittäiset tuottajayritykset eikä tuottajien ryhmittymiä. Lisäksi otannassa olisi otettava jossain määrin huomioon otokseen sisältyvien tuottajien maantieteellinen jakauma.

(17)

Lopulliseen otokseen valittiin siten kuusi yksittäistä tuottajaa niiden edustavuuden perusteella, jota mitattiin tutkimusajanjaksolla tuotetun ja myydyn bioetanolin määrän sekä tuottajien maantieteellisen sijainnin perusteella. Näiden tuottajien osuus on 36 prosenttia unionin arvioidusta kokonaistuotannosta ja 44 prosenttia niiden yritysten kokonaistuotannosta, jotka toimittivat tietoja otoksen valintaa varten. Tämän otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa.

(18)

Asianomaisille osapuolille annettiin mahdollisuus esittää huomioita tämän otoksen sopivuudesta.

(19)

Eräät osapuolet väittivät, että otos oli vähemmän edustava kuin alkuperäinen otos, johon sisältyi yritysryhmiä. Niiden mukaan unionin tuotannonalan tilannetta voidaan analysoida puolueettomasti vain, jos otetaan huomioon kaikki yritykset, jotka kuuluvat otokseen valittuihin ryhmittymiin. Ne väittivät erityisesti, että ryhmittymät voivat ohjata kustannuksia ja tuloja sellaisille yrityksilleen, joihin ei ole tehty tarkastuksia ja jotka saattavat siten jäädä vahinkoanalyysin ulkopuolelle.

(20)

Tältä osin olisi todettava, että komissio on tarkastellut asianmukaisesti tietoja, jotka otoksen ulkopuoliset yritykset ja erityisesti ryhmittymiin kuuluvat yritykset ovat toimittaneet, varmistaakseen, että kaikki otokseen valittujen yritysten tuotantoon ja myyntiin liittyvät kustannukset ja tulot on otettu täysimääräisesti ja oikein huomioon vahinkoanalyysissa. Lisäksi lopulliseen otokseen valittujen kuuden yrityksen osuus unionin arvioidusta kokonaistuotannosta oli 36 prosenttia. Tämän katsottiin olevan perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti edustava.

(21)

Eräät osapuolet arvostelivat sellaisten unionin tuottajien sisällyttämistä otokseen, jotka olivat vasta aloittelemassa toimintaansa. Lisäksi ne esittivät, että otokseen ei olisi pitänyt valita erästä yritystä, jolla oli vuonna 2011 merkittävästi tuottamatonta kapasiteettia ja joka sijaitsi sellaisessa jäsenvaltiossa, joka ei ole pannut täytäntöön uusiutuvaa energiaa koskevaa direktiiviä. Osapuolet myös totesivat, että jos kyseiset yritykset sisällytettäisiin otokseen, komission olisi mukautettava niitä koskevia tietoja poikkeuksellisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi.

(22)

Komissio katsoo, että yritys voidaan valita otokseen, vaikka se olisi aloittanut toimintansa äskettäin tai käynnistänyt sen uudelleen. Näiden yritysten valinta otokseen ei ole vastoin perusasetuksen 27 artiklassa säädettyjä otoksen valintaa koskevia kriteerejä. Osapuolet eivät esittäneet tietojen mukauttamista koskevan väitteensä yhteydessä mitään erityisiä seikkoja eivätkä toimittaneet väitteensä tueksi todisteita. Ne eivät myöskään ehdottaneet, millä perusteella tietoja olisi pitänyt mukauttaa. Tutkimuksessa ei havaittu sellaisia kustannuksia, kuten nopeutettuja poistoja, joita olisi pitänyt mukauttaa yrityksen alkuvaiheen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvan vääristymän korjaamiseksi. Sen vuoksi tämä väite hylätään.

(23)

Eräät osapuolet arvostelivat myös sitä, että otoksesta jätettiin pois yritys, joka oli ensin valittu alustavasti ja joka sijaitsi sellaisessa jäsenvaltiossa, jossa kulutetaan ja tuotetaan paljon bioetanolia. Ne väittivät, että kyseinen yritys menestyi erityisen hyvin ja että se oli jätetty pois otoksesta juuri sen takia. Ne myös esittivät, että otoksen valinta oli vääristynyt osoittamaan vahinkoa. Osapuolten mukaan komission olisi pitänyt lähettää kaikille tuottajille suppeat kyselylomakkeet, joiden avulla olisi voitu kerätä otoksen valinnassa tarvittavat tiedot. Tältä osin on huomattava, että kyseinen yritys ilmoitti komissiolle, ettei sitä voitaisi enää sisällyttää otokseen. Suppeiden kyselylomakkeiden osalta voidaan todeta, että komissio pyysi ennen otoksen valintaa kaikilta unionin tuottajilta, joita asian tiedettiin koskevan, tarpeellisia tietoja otoksen valintaa varten. Näin ollen edellä esitetyt väitteet hylättiin.

(24)

Lopuksi osapuolet väittivät, että otokseen olisi pitänyt valita yrityksiä, jotka valmistavat bioetanolia sokerijuurikkaasta, sillä tällainen tuotanto voi olla paljon kannattavampaa kuin bioetanolin valmistus esimerkiksi vehnästä. Vaikka tätä väitettä ei perusteltu, käytettävissä olevista tiedoista selviää, että sokerijuurikkaasta valmistettu bioetanoli muodostaa vain pienen osan unionin kokonaistuotannosta (noin 12 % vuonna 2011) ja että kaksi otokseen valituista yrityksistä käyttää bioetanolin tuotannossa raaka-aineena myös jonkin verran sokerijuurikasta. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(25)

Menettelyyn kuuluvien tuojien mahdollisen suuren määrän vuoksi vireillepanoilmoituksessa esitettiin perusasetuksen 27 artiklan mukaisen otantamenettelyn soveltamista tuojiin.

(26)

Vain kolme tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Yhteistyöhön suostuneiden tuojien vähäisen määrän vuoksi otantaa ei katsottu tarpeelliseksi.

(27)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan. Kyselylomakkeet lähetettiin Yhdysvaltojen viranomaisille, otokseen valituille yhdysvaltalaisille viejille/tuottajille, otokseen valituille unionin tuottajille, yhteistyössä toimineille kolmelle etuyhteydettömälle unionin tuojalle ja kaikille käyttäjille, joita tutkimuksen tiedettiin koskevan.

(28)

Vastaukset saatiin Yhdysvaltojen viranomaisilta, otokseen valituilta yhdysvaltalaisilta viejiltä/tuottajilta, otokseen valituilta unionin tuottajilta, kahdelta etuyhteydettömältä tuojalta ja neljältä käyttäjältä.

(29)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki osapuolten toimittamat tiedot, joita se piti tarpeellisina tuetun tuonnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun määrittämistä varten.

(30)

Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien Yhdysvaltojen viranomaisten tiloihin:

Yhdysvaltojen liittovaltion viranomaiset

(31)

Tarkastuskäyntejä tehtiin myös seuraavien yritysten toimitiloihin:

(32)

Tukia ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2010 ja 30 päivän syyskuuta 2011 välisen ajanjakson. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu koski vuoden 2008 tammikuun ja tutkimusajanjakson päättymisen välistä aikaa, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(33)

Tarkasteltavana oleva tuote on Yhdysvalloista peräisin oleva bioetanoli, jota toisinaan kutsutaan myös etanolipolttoaineeksi, eli maataloustuotteista tuotettu denaturoitu tai denaturoimaton etyylialkoholi, lukuun ottamatta tuotteita, joiden vesipitoisuus standardin EN 15376 mukaisesti mitattuna on yli 0,3 prosenttia (m/m), sekä maataloustuotteista tuotettu etyylialkoholi bensiinisekoituksissa, joiden etyylialkoholipitoisuus on yli 10 prosenttia (v/v) ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 2207 10 00, ex 2207 20 00, ex 2208 90 99, ex 2710 12 11, ex 2710 12 15, ex 2710 12 21, ex 2710 12 25, ex 2710 12 31, ex 2710 12 41, ex 2710 12 45, ex 2710 12 49, ex 2710 12 51, ex 2710 12 59, ex 2710 12 70, ex 2710 12 90, ex 3814 00 10, ex 3814 00 90, ex 3820 00 00 ja ex 3824 90 97.

(34)

Bioetanolia voidaan valmistaa useista maatalouden raaka-aineista, kuten sokeriruo’osta, sokerijuurikkaasta, perunasta, maniokista ja maissista. Yhdysvalloissa tehdään seuraava erottelu raaka-aineen perusteella:

(35)

Selluloosapitoinen polttoaine (5) on uusiutuvasta biomassasta peräisin olevasta selluloosasta, hemiselluloosasta tai ligniinistä valmistettu uusiutuva polttoaine, jonka elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt energiapolitiikkalakia valvovan viranomaisen mukaisesti määritettyinä ovat vähintään 60 prosenttia pienemmät kuin vertailukohtana käytetyt elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt. Selluloosapitoiset biopolttoaineet käsittävät bioetanolin. Yhdysvaltain liittovaltio on tukenut tutkimuksia ja pilottihankkeita, jotka koskevat edistyksellisten biopolttoaineiden ja erityisesti selluloosapitoisen bioetanolin tuotantoa varsinkin maa- ja metsätalouden jätteistä. Yhdysvaltojen viranomaisten ja julkisesti saatavilla olevien tietojen (6) mukaan tällaista biodieseliä tuotetaan vuonna 2014 noin 4 miljardia litraa ja vuoteen 2021 mennessä yli 50 miljardia litraa. Selluloosapitoisen bioetanolin tuotanto oli tutkimusajanjaksolla vähäistä.

(36)

Tutkimusajanjakson aikana ja nykyhetkeen asti tärkein raaka-aine Yhdysvalloissa on ollut maissi, kun taas unionissa käytetyin raaka-aine on vehnä.

(37)

Tutkimuksen mukaan bioetanolia myydään yleensä puhtaassa muodossa sekoittajille/myyjille, jotka sekoittavat (7) sitä bensiiniin erityisesti tuottaakseen korkealaatuisia sekoituksia, jotka viedään ulkomaille tai myydään kotimaan markkinoilla jatkosekoitusta ja kulutusta varten. Sekoittaminen ei ole kovin monimutkaista, ja se voidaan suorittaa erityisissä säiliöissä, joihin lisätään haluttu prosenttimäärä bioetanolia ja bensiiniä.

(38)

Jotta eri puolilla maailmaa käytettävät erityyppiset bioetanolit ja bioetanolisekoitukset voitaisiin erottaa toisistaan, polttoaineena käytettäville etanoliseoksille annetaan E-numerot, jotka kuvaavat etanolin prosenttiosuutta seoksen tilavuudesta. Esimerkiksi E85 sisältää 85 prosenttia vedetöntä etanolia ja 15 prosenttia bensiiniä. Vähän etanolia sisältävät sekoitukset (E5–E25) tunnetaan myös ’gasoholin’ nimellä, vaikka kansainvälisesti gasoholilla tarkoitetaan yleensä E10-sekoitusta. Sekoituksia, joissa on etanolia 10 prosenttia tai vähemmän, oli vuoteen 2011 mennessä käytössä yli 20 eri maassa. Kärjessä oli Yhdysvallat, jossa lähes kaikkeen vähittäismyynnissä olevaan bensiiniin oli vuonna 2010 sekoitettu 10 prosenttia etanolia.

(39)

Tutkimuksen mukaan kaikki bioetanolityypit katsotaan vuoden 2005 energiapolitiikkalain (Energy Policy Act of 2005) mukaisesti vahvistetun uusiutuvia polttoaineita koskevaan standardiin perustuvan kansallisen ohjelman (RFS1) nojalla biopolttoaineeksi. Lailla muutettiin ilmansuojelulakia (Clean Air Act) vahvistamalla ensimmäinen kansallinen uusiutuvia polttoaineita koskeva standardi. Yhdysvaltojen kongressi antoi Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluvirastolle tehtäväksi koordinoida Yhdysvaltojen energiaministeriön, Yhdysvaltojen maatalousministeriön ja sidosryhmien kanssa ohjelman suunnittelua ja täytäntöönpanoa.

(40)

Yhdysvallat on edistänyt useiden vuosien ajan bioetanolin käyttöä, ja se on ollut vuodesta 2005 alkaen maailman suurin bioetanolin tuottaja, jonka osuus kaikesta maailmassa tuotetusta bioetanolista on 57,5 prosenttia. Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluvirasto ilmoitti vuonna 2009, että uusiutuvia polttoaineita koskevan standardin mukaan useimpien jalostajien, tuojien ja hapettamattoman bensiinin sekoittajien on korvattava noin 10 prosenttia bensiinistä uusiutuvilla polttoaineilla, kuten etanolilla. Vaatimuksella pyrittiin varmistamaan, että vuonna 2009 Yhdysvalloissa tuotettaisiin vähintään 11 miljardia gallonaa uusiutuvia polttoaineita erityisesti energiaomavaraisuutta ja energiavarmuutta koskevassa vuoden 2007 laissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti mutta myös muille markkinoille suuntautuvaa vientiä varten.

(41)

Virallisista lähteistä, markkinoilta ja julkisesti saatujen tietojen (8) perusteella kaikentyyppistä bioetanolia ja bioetanolisekoituksia (bioetanolin ja mineraalibensiinin sekoitus), jotka tuotetaan ja myydään Yhdysvalloissa ja viedään ulkomaille, pidetään bioetanolipolttoaineina, ja ne kuuluvat lainsäädäntöpakettiin, joka koskee energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa ja vaihtoehtoisia polttoaineita.

(42)

Tämän tutkimuksen piiriin kuuluvilla kaikentyyppisillä bioetanoleilla ja bioetanolisekoituksilla havaittiin olevan samat tai hyvin samankaltaiset fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset tuotantoon mahdollisesti käytetyistä erilaisista raaka-aineista tai tuotantoprosessin eroista huolimatta. Tarkasteltavana olevan tuotteen mahdolliset pienet vaihtelut eivät muuta sen perusmääritelmää tai ominaisuuksia taikka käsitystä, joka eri osapuolilla siitä on.

(43)

Eräiden osapuolten mukaan tarkasteltavana olevaa tuotetta ei ollut määritelty selkeästi erityisesti sen takia, että määritelmän perusteella ei voitu erotella polttoaineena käytettävää bioetanolia muihin sovelluksiin tarkoitetusta bioetanolista. Sen vuoksi ne väittivät, että tutkimuksessa olisi tarkasteltava kaikkiin käyttötarkoituksiin tarkoitettua etanolia sekä kaikista raaka-aineista valmistettua etanolia mukaan lukien synteettinen etanoli, joka kilpailee bioetanolin kanssa teollisuuskäytössä.

(44)

Eräs osapuoli väitti päinvastoin, että tutkimuksessa olisi tarkasteltava pelkästään polttoaineena käytettävää bioetanolia ja että teollisuuskäyttöön tarkoitettu bioetanoli olisi jätettävä sen ulkopuolelle.

(45)

Tältä osin olisi huomattava, että tarkasteltavana oleva tuote olisi ensisijaisesti määriteltävä fyysisten, kemiallisten ja teknisten perusominaisuuksien eikä käyttötarkoitusten tai sovellusten perusteella. Tuotteella, jolla on useita käyttötarkoituksia, voi olla samat tai samankaltaiset perusominaisuudet riippumatta sen myöhemmästä käytöstä. Eräissä tapauksissa voi olla tarpeen syventää tuotteen määritelmän ja soveltamisalan analyysia tuotannonalan ja markkinoiden erityispiirteet huomioon ottaen.

(46)

Tässä tapauksessa oli selvää, että vireillepanoilmoituksessa ei ollut tarkoitus sisällyttää synteettistä etanolia tuotteen määritelmään. Synteettinen etanoli poikkeaa ominaisuuksiltaan bioetanolista, eikä se vastaa edellä määriteltyjä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään liittyviä perusteita. Tutkimukseen ei osallistunut yksikään sellainen tuottaja, joka tuotannossaan keskittyy kyseiseen tuotteeseen. Sen vuoksi synteettistä etanolia ei voida sisällyttää tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään, vaan se jää tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(47)

Yhdysvaltalaisia ja unionin tuottajia koskevan tutkimuksen yhteydessä ei käsitelty mahdollisia ongelmia polttoaineeksi käytettävän bioetanolin ja muihin sovelluksiin tarkoitetun bioetanolin erottamisessa, joten asiasta ei myöskään ollut saatavilla tietoja. Tutkimuksessa vahvistui, että Yhdysvalloissa tuetaan polttoaineeksi tarkoitettua bioetanolia ja etenkin polttoaineseoksiin sisältyvää bioetanolia, joten unionin tuottajia koskevassa tutkimuksessa keskityttiin polttoainesovelluksiin tarkoitettuun bioetanoliin eikä muihin tarkoituksiin käytettävään bioetanoliin.

(48)

Tutkimuksessa havaittiin, että unionin tuotannonalalla valmistetulla ja unionin markkinoilla myydyllä bioetanolilla on samankaltaiset fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet kuin Yhdysvalloista unioniin tuodulla bioetanolilla.

(49)

Kuten edellä (34) kappaleessa todetaan, bioetanolia voidaan valmistaa monenlaisista raaka-aineista. Tutkimuksen mukaan lopputuotteessa ei kuitenkaan ole eroja käytetystä raaka-aineesta riippuen. Havaittiin, että tarkasteltavana oleva, Yhdysvalloissa tuotettu ja unioniin viety tuote on korvattavissa unionin tuottajien unionissa tuottamalla ja myymällä tuotteella. Myöskään tuotteen käyttötarkoituksissa tai markkinatoimijoiden ja käyttäjien näkemyksissä ei ole merkittäviä eroja.

(50)

Sen vuoksi unionissa tuotettu ja myyty bioetanoli ja tarkasteltavana oleva tuote olisi katsottava perusasetuksen 2 artiklan c alakohdan mukaisesti samankaltaisiksi.

(51)

Valitukseen sisältyvien tietojen ja komission kyselylomakkeeseen saatujen vastausten perusteella tutkittiin seuraavia liittovaltion järjestelmiä, joihin väitettiin liittyvän tukien myöntämistä:

Liittovaltion järjestelmät

(52)

Valitukseen sisältyvien tietojen ja komission kyselylomakkeeseen saatujen vastausten perusteella tutkittiin myös seuraavia osavaltioiden järjestelmiä, joihin väitettiin liittyvän tukien myöntämistä:

Osavaltioiden järjestelmät

(53)

Yhdysvaltain verolain 26 luvun 6426 ja 6427 pykälä muodostavat bioetanolille myönnettävän polttoaineseosten verohyvityksen oikeusperustan.

(54)

Seoksille tarkoitetun verohyvityksen saaminen edellytti tutkimusajanjaksolla sellaisen bioetanolin ja verotettavan polttoaineen (bensiinin, dieselpolttoaineen tai petrolin) seoksen valmistamista, jota käytettiin myöhemmin polttoaineena tai myytiin polttoainekäyttöön. Tämä sekoittajille myönnetty hyvitys oli 0,45 Yhdysvaltain dollaria gallonaa verotettavaan polttoaineeseen sekoitettua bioetanolia kohti.

(55)

Bioetanolin tuottajat voivat hakea hyvitystä vain, jos ne valmistavat sekoituksen itse. Tuottajan on sekoitettava puhdasta bioetanolia esimerkiksi bensiinin kanssa. Myös yritykset, jotka eivät itse tuota puhdasta bioetanolia, vaan ostavat sitä ja sekoittavat sen bioetanolisekoitukseksi, voivat hakea seoksille tarkoitettua verohyvitystä. Hyvitysoikeuden kannalta ei ole eroa sillä, onko sekoitettu bioetanoli tarkoitettu kotimarkkinoille vai vientiin.

(56)

Oikeus saada seoksille myönnettävää verohyvitystä siis perustuu sekoittamiseen. Polttoaineseokselle myönnettävän tuen määrä riippuu sen bioetanolipitoisuudesta. Tukea voi hakea joko hyvityksenä valmiste- tai tuloverosta taikka suorana käteismaksuna.

(57)

Seoksille tarkoitettua verohyvitystä hakivat tutkimusajanjaksolla lähinnä (yli 90 % tapauksista) sekoittajat hyvityksenä valmisteverosta liittovaltion valmisteveroilmoitusta koskevan lomakkeen 720 osassa C. Hyvityksen myöntäminen riippui polttoaineverovelvollisuudesta, ja sitä voivat hakea kyseisellä lomakkeella kaikki bensiiniveroa maksavat esimerkiksi silloin, kun bioetanoli ja bensiini sekoitettiin varastointialueella ennen bensiinin verottamista.

(58)

Sekoittaja saattoi hakea valmisteverohyvityksen sijaan myös palautettavaa tuloverohyvitystä tai suoraa maksua, kuitenkin vain sen määrän osalta, jolla valmisteverohyvitys ylitti koko maksettavaksi määrätyn valmisteveron. Kyse oli siis määrästä, jolla seokselle tarkoitettu enimmäistukimäärä ylitti lomakkeella 720 haettavan hyvityksen. On huomattava, että valmisteverohyvitys saattoi olla suurempi kuin valmisteverovelvollisuus, jos esimerkiksi seokseen käytetystä bensiinistä kannettiin vero, ennen kuin seoksen valmistaja hankki sen. Tällöin hyvitystä voitiin hakea lomakkeella 8849 (valmisteveron palautushakemus).

(59)

Seoksille myönnetty verohyvitys oli luonteeltaan ei-kumulatiivinen eli hyvitys oli sama riippumatta siitä, haettiinko tukea hyvityksenä valmisteverosta tai tuloverosta tai suoraan veronmaksajalle suoritettuna maksuna tai näiden yhdistelmänä. Maksua haettiin joko lomakkeella 8849, lomakkeen 720 osassa C tai palautettavan tuloverohyvityksen tapauksessa lomakkeella 4136 (polttoaineesta maksetun liittovaltioveron hyvitys), joka liitettiin hakijan veroilmoitukseen. On kuitenkin huomattava, että tuen kokonaismäärä oli enintään 0,45 Yhdysvaltain dollaria yhtä bioetanoligallonaa kohti.

(60)

Bioetanolin sekoittajat voivat hakea tutkimusajanjaksolla myös palautuskelvotonta tuloverohyvitystä. Tästä seoksen valmistajalle tietyn polttoainemäärän osalta myönnettävästä palautuskelvottomasta tuloverohyvityksestä vähennettiin saman polttoainemäärän osalta haetun valmisteverohyvityksen määrä. Toisin sanoen seoksen valmistaja ei voinut hakea sekä valmisteverohyvitystä että palautuskelvotonta tuloverohyvitystä samalta bensiinin kanssa sekoitetulta bioetanolin määrältä. Hakiessaan palautuskelvotonta tuloverohyvitystä tuottajan oli ilmoitettava, ettei hän ollut hakenut hyvitystä valmisteverosta saman bioetanolimäärän osalta.

(61)

Seoksille tarkoitettua verohyvitystä voi hakea vain kerran tietyn seokseen käytetyn bioetanolimäärän osalta, ja hyvitystä hakee joko seoksen valmistava tuottaja tai hankkija, joka suorittaa sekoittamisen. Kummassakin tapauksessa seoksen valmistajalle voidaan myöntää verohyvitystä 0,45 Yhdysvaltain dollaria gallonalta seoksen valmistamiseen käytetyn bioetanolimäärän osalta.

(62)

Tutkimuksen mukaan useimmissa tapauksissa tukea haki valmisteveron alainen seoksen valmistaja/myyjä, kuten petrokemian yritys. Sekoittamiseen vaikuttaa moni seikka, kuten käytettävissä oleva säiliötilavuus sekä saatavilla olevan bioetanolin ja bensiinin maantieteellinen sijainti. Useimmiten bioetanolin tuottaja ei hakenut seoksille tarkoitettua verohyvitystä. On itse asiassa selvää, että sekoittaminen suoritettiin useimmiten varastointisäiliöissä. Tältä osin vaikuttaa siltä, että hyvitystä haki useimmiten valmisteveron alainen osapuoli.

(63)

Loppukäyttöön tarkoitetun puhtaan bioetanolin markkinat eivät olleet suuret, ja sen vuoksi oli taloudellisesti järkevää käyttää tuotettu bioetanoli seokseen, jolle voitaisiin myöntää verohyvitys. On huomattava, että bioetanolille on voitu myöntää seoksille tarkoitettua verohyvitystä (hyvitys valmisteverosta/tuloverosta) jo vuodesta 1980 eli yli 30 vuoden ajan. Hyvityksestä luovuttiin joulukuun lopussa vuonna 2011 (tutkimusajanjakson jälkeen).

(64)

Tutkimuksessa todettiin, että kaksi otokseen valittua yritystä haki seoksille tarkoitettua verohyvitystä tutkimusajanjaksolla. Kummallekin yritykselle myönnetyt tuet olivat kuitenkin vähäisiä.

(65)

Kun vertaillaan Yhdysvalloissa tutkimusajanjaksolla tuotetun bioetanolin kokonaismäärää seoksille tarkoitettua verohyvitystä saavan bioetanolin määrään, on kuitenkin selvää, että kaikki Yhdysvalloissa tutkimusajanjaksolla tuotettu bioetanoli hyötyi järjestelmästä myönnetyistä tuista. Tämän vahvistavat myös asianomaisten Yhdysvaltain viranomaisten toimittamat tilastotiedot.

(66)

Tutkimuksessa todettiin selvästi, että kaikkea bioetanolia tuettiin tutkimusajanjaksolla seoksille tarkoitetun verohyvityksen kautta.

(67)

Tutkimuksessa todettiin, että kaikki Yhdysvalloissa tutkimusajanjaksolla tuotettu bioetanoli hyötyi seoksille tarkoitetusta verohyvityksestä. Seoksille tarkoitettua verohyvitystä on pidettävä verokannustimena riippumatta siitä, kuitataanko sillä verovelvoitteita vai suoritetaanko se käteismaksuna.

(68)

Järjestelmää pidetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitettuna tukena, koska Yhdysvaltojen viranomaiset myöntävät järjestelmän kautta taloudellista tukea varojen suorina siirtoina (käteismaksut) ja verotulojen menetyksenä (verohyvitykset). Tuesta on etua sitä saaville yrityksille.

(69)

Järjestelmää sovelletaan vain yrityksiin, jotka toimivat bioetanolin sekoittamisen alalla, minkä vuoksi sitä pidetään perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaan erityisenä ja sen perusteella voidaan ottaa käyttöön tasoitustoimenpiteitä.

(70)

Bioetanoliseoksille tarkoitettua verohyvitystä myönnettiin seoksiin käytetyn bioetanolin määrän perusteella 0,45 Yhdysvaltain dollaria jokaista verotettavaan polttoaineeseen sekoitettua bioetanoligallonaa kohti.

(71)

Tuen määräksi katsotaan 0,45 Yhdysvaltain dollaria gallonaa kohti koko maan osalta, sillä kaikki Yhdysvalloissa tuotettu bioetanoli, myös unioniin viety bioetanoli, olisi lopulta hyötynyt bioetanoliseoksille tarkoitetusta hyvityksestä. Sen vuoksi ei ole tarpeen tehdä eroa talouden toimijoiden välillä erityisesti sen takia, että tukea ei yleensä myönnetä bioetanolin tuottajille vaan pääasiassa niille toimijoille, jotka sekoittavat bioetanolia esimerkiksi bensiinin kanssa.

(72)

Pientuottajien tuloverohyvitys perustuu Yhdysvaltojen verolain 26 luvun 40 pykälään.

(73)

Järjestelmää sovelletaan ainoastaan bioetanolin pientuottajiin. Pientuottajana pidetään tuottajaa, jonka tuotantokapasiteetti on enintään 60 miljoonaa gallonaa bioetanolia vuodessa. Pientuottaja saattoi tutkimusajanjaksolla hakea palautuskelvotonta yleistä yritystuloverohyvitystä 0,10 Yhdysvaltain dollaria kutakin tuotettua bioetanoligallonaa kohti. Hyvitystä ei myönnetä sellaiselle sekoittajalle tai myyjälle, joka hankkii bioetanolia muttei tuota sitä. Lisäksi hyvityksen saaminen edellyttää, että tuotannon määrä on enintään 15 miljoonaa gallonaa verovuotta kohti ja että tuotettu bioetanoli käytetään polttoaineena, myydään käytettäväksi polttoaineena tai käytetään sellaisen bioetanolin ja verotettavan polttoaineen seoksen luomiseen, jota käytetään myöhemmin polttoaineena tai jota myydään käytettäväksi polttoaineena.

(74)

Pientuottajien tuloverohyvitystä haetaan vuosittain veroilmoituksen yhteydessä. Hakijan verovuoden aikana tuottamaa kutakin bioetanoligallonaa – enintään 15 miljoonaa gallonaa – kohti myönnettävällä hyvityksellä kuitataan hakijan yritystuloverovelvoitteita. Jos hakijan verovelvoite on pienempi kuin haetun hyvityksen määrä, ylijäämä voidaan siirtää seuraaville verovuosille.

(75)

Kelpoisuusperusteiden nojalla vain kaksi otokseen valittua yritystä sai kyseistä hyvitystä tutkimusajanjaksolla.

(76)

Järjestelmää pidetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna tukena, koska Yhdysvaltojen viranomaiset myöntävät järjestelmän kautta taloudellista tukea verotulojen menetyksenä. Tuesta on etua sitä saaville yrityksille.

(77)

Järjestelmää sovelletaan vain yrityksiin, jotka tuottavat bioetanolia, minkä vuoksi sitä pidetään perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaan erityisenä ja sen perusteella voidaan ottaa käyttöön tasoitustoimenpiteitä.

(78)

Yhdysvaltojen viranomaisten toimittamien tilastotietojen mukaan pientuottajien tuloverohyvitystä on käytetty kaikkiaan hyvin vähän verrattuna seoksille tarkoitettua verohyvitystä koskeviin hakemuksiin. Kun tämän järjestelmän perusteella haetun hyvityksen kokonaismäärää verrataan bioetanolin kokonaistuotantoon, nähdään, että tukien määrä tutkimusajanjaksolla oli vähäinen.

(79)

Selluloosapitoisen bioetanolin tuottajien tuloverohyvitys perustuu Yhdysvaltojen verolain 26 luvun 40 pykälään.

(80)

Järjestelmää sovelletaan ainoastaan selluloosapitoisen bioetanolin tuottajiin.

(81)

Tuloverohyvitystä haetaan vuosittain veroilmoituksen yhteydessä.

(82)

Ennen tammikuun 1 päivää 2012 hyvitys oli 0,46 Yhdysvaltain dollaria yhtä tuotettua selluloosapitoista bioetanoligallonaa kohti. Tammikuun 1 päivänä 2012 hyvitystä lisättiin 1,01 Yhdysvaltain dollariin gallonaa kohti.

(83)

Järjestelmää pidetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna tukena, koska Yhdysvaltojen viranomaiset myöntävät järjestelmän kautta taloudellista tukea verotulojen menetyksenä. Tuesta on etua sitä saaville yrityksille.

(84)

Järjestelmää sovelletaan vain yrityksiin, jotka tuottavat bioetanolia, minkä vuoksi sitä pidetään perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaan erityisenä ja sen perusteella voidaan ottaa käyttöön tasoitustoimenpiteitä.

(85)

Selluloosapitoisen bioetanolin tuottajat eivät hakeneet tutkimusajanjaksolla lainkaan tuloverohyvitystä. Samalla ajanjaksolla ei myöskään kaupallisesti tuotettu selluloosapitoista bioetanolia. Tuen määrää ei sen vuoksi laskettu.

(86)

Yhdysvaltojen maatalousministeriön bioenergiaohjelman hyväksyi ja rahoitti alun perin maatalousministeriön osasto Commodity Credit Corporation, jäljempänä ’CCC’, CCC:n peruskirjaa koskevan lain 5 pykälässä vahvistetun toimivaltansa mukaisesti.

(87)

Järjestelmää sovellettiin 1 päivästä joulukuuta 2000 kesäkuuhun 2006. Sitä hallinnoi Yhdysvaltojen maatalousministeriön maatilavirasto (Farm Service Agency).

(88)

Ohjelman soveltamisaikana kaikilla kaupallisilla bioenergian tuottajilla oli oikeus osallistua siihen. Tuottajien oli toimitettava todisteet tuotannosta sekä tuotantoon liittyvien maataloushyödykkeiden ostosta ja käytöstä. Bioetanolin tuottajilta edellytettiin bioetanolin kaupallista tuotantoa ja myyntiä.

(89)

Voidakseen hyödyntää järjestelmää tuottajan oli täytettävä tietyt kirjanpitoon liittyvät vaatimukset ja toimitettava vaaditut tiedot sekä annettava CCC:lle lupa tarkistaa nämä tiedot. Asiaa koskevissa säännöksissä annetaan yksityiskohtaiset säännöt noudatettavista menettelyistä, jotka koskevat ohjelmaan ilmoittautumista, maksuhakemuksia sekä raportointivaatimuksia, joita hakijoiden oli noudatettava maksun saadakseen.

(90)

Bioetanolin tuottajat voivat ilmoittautua järjestelmään kunakin verovuonna toimittamalla asianmukaiset lomakkeet. Ilmoittautumisen jälkeen tuottajat toimittivat neljännesvuosittain maksuhakemukset. Bioetanolin tuottajien oli toimitettava asiakirjat tukikelpoisten hyödykkeiden netto-ostoista ja bioetanolin nettotuotannosta asiaankuuluvilta jaksoilta.

(91)

Järjestelmästä suoritettiin bioetanolin tuottajille maksuja ottaen huomioon sekä bioetanolin perustuotanto että bioetanolin lisääntynyt tuotanto verrattuna vastaavaan kauteen edeltävänä verovuonna. Verovuonna 2006 yritykset saivat tukea vain lisääntyneestä bioetanolin tuotannosta.

(92)

Koska järjestelmä lakkautettiin kesäkuussa 2006, yksikään otokseen valituista yrityksistä ei saanut tukea järjestelmästä tutkimusajanjaksolla.

(93)

Näyttää olleen epäselvää, otettiinko järjestelmä uudelleen käyttöön verovuonna 2009 (lokakuu 2008–syyskuu 2009). Tutkimuksessa kuitenkin vahvistui, että sitä ei otettu uudelleen käyttöön. Edellä kuvattu järjestelmä lakkautettiin vuonna 2006.

(94)

Järjestelmän todettiin päättyneen kesäkuussa 2006, eikä tutkimusajanjaksolla myönnetty tukia.

(95)

Edistyksellisten biopolttoaineiden bioenergiaohjelma tarjoaa tuotantoon sidottuja tukia tietyt kriteerit täyttäville edistyksellisten biopolttoaineiden tuottajille. Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan edistykselliset biopolttoaineet on tarkoituksella määritelty siten, ettei niihin sisälly maissista valmistettu polttoaine. Maissi on käytetyin bioetanolin raaka-aine Yhdysvalloissa.

(96)

Vuoden 2002 maatalouslain (Farm Security and Rural Investment Act of 2002; 2002 Farm Bill) IX luvun 9005 pykälä, sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2008 elintarvike-, ympäristönsuojelu- ja energialain (Food, Conservation, and Energy Act of 2008) IX luvun 9001 pykälällä, muodostaa oikeusperustan edistyksellisten biopolttoaineiden bioenergiaohjelmalle.

(97)

Hakijan on tuotettava edistyksellisiä biopolttoaineita. Edistyksellisen biopolttoaineen tuottaja on yksilö, yritys, yhtiö, rahasto, yhdistys, työntekijäjärjestö, avoin yhtiö, yhteisö, osakeyhtiö, organisaatioryhmä tai voittoa tavoittelematon yhteisö, joka tuottaa ja myy edistyksellistä biopolttoainetta. Sen sijaan yhteisö, joka sekoittaa tai muuten yhdistää edistyksellisiä biopolttoaineita sekoitettuun biopolttoaineeseen, ei ohjelman mukaisesti ole edistyksellisen biopolttoaineen tuottaja.

(98)

Edistyksellinen biopolttoaine on vuoden 2008 elintarvike-, ympäristönsuojelu- ja energialain 9001 pykälän mukaan muusta kuin maissinjyvien tärkkelyksestä peräisin olevasta uusiutuvasta biomassasta valmistettu polttoaine. Kyseisen lain mukaan edistyksellisiin biopolttoaineisiin kuuluvat erityisesti seuraavat:

(99)

Bioetanolin tuottajat voivat saada tukea tästä järjestelmästä. Saadakseen tukea tuottajien on pidettävä kirjaa kaikilta niiltä verovuosilta ja vuosineljänneksiltä, joiden ajalta ne hakevat tukea. Tiedoista on käytävä ilmi muun muassa raaka-aineiden hankinta, bioetanolin tuotanto sekä myydyn bioetanolin hinta ja määrä. Tuottajat saavat maksun suoraan viranomaisilta.

(100)

Järjestelmästä suoritetaan bioetanolin tuottajille maksuja ottaen huomioon sekä bioetanolin tosiasiallinen tuotanto että bioetanolin lisääntynyt tuotanto verrattuna edeltävän vuoden tuotantoon. Tosiasiallisen tuotannon mukaan suoritettavat maksut lasketaan neljännesvuosittain kullakin vuosineljänneksellä tosiasiassa tuotetun edistyksellisen biopolttoaineen määrän mukaan. Lisääntyneestä tuotannosta maksettava maksu perustuu siihen tukikelpoisen tuottajan verovuonna tuottaman tukikelpoisen edistyksellisen biopolttoaineen määrään, joka ylittää edellisenä verovuonna tuotetun bioetanolin määrän.

(101)

Lopputuote on sama riippumatta siitä, onko bioetanoli peräisin (98) kappaleessa tarkoitetusta raaka-aineesta vai maissista, joka on tärkein bioetanolituotannon raaka-aine Yhdysvalloissa.

(102)

Järjestelmästä myönnettävistä tuista ei aiheutunut etua yhdellekään otokseen valituista yrityksistä. Useimmat tukia saaneet tuottajat ovat biodieselin tuottajia. Itse asiassa tästä järjestelmästä vuonna 2011 tukia saaneista noin 155 yhdysvaltalaisesta yrityksestä vain 15 tuottaa bioetanolia.

(103)

Otoksen ulkopuolisista yrityksistä voidaan todeta, että tutkimuksen mukaan järjestelmästä bioetanolin tuotantoon myönnettyjen tukien kokonaismäärä oli vähäinen verrattuna bioetanolin kokonaistuotantoon tutkimusajanjaksolla.

(104)

Näin ollen ei ollut tarpeen selvittää tarkemmin, oikeuttiko kyseinen järjestelmä tasoitustullin käyttöönottoon.

(105)

Biojalostamoille tarkoitetulla avustusohjelmalla tuetaan uusien tekniikoiden kehittämistä edistyksellisiä biopolttoaineita varten.

(106)

Vuoden 2002 maatalouslain IX luvun 9003 pykälä, sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2008 elintarvike-, ympäristönsuojelu- ja energialain IX luvun 9001 pykälällä, muodostaa oikeusperustan biojalostamoille tarkoitetulle avustusohjelmalle.

(107)

Ohjelman hallinnoinnista vastaa maatalousministeriön osasto. Ohjelmasta annetaan kriteerit täyttäville hakijoille lainatakauksia, joilla tuetaan hyväksyttyä teknologiaa käyttävien kaupallisten biojalostamoiden kehittämistä ja rakentamista tai hyväksytyn teknologian asentamista olemassa oleviin jalostamoihin. Järjestelmästä voidaan tukea hanketta, jossa käytetään kannattavaan kaupalliseen toimintaan soveltuvaa tekniikkaa tai jolla voidaan osoittaa olevan tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet kaupalliseen soveltamiseen edistyksellistä biopolttoainetta tuottavassa biojalostamossa. Hankkeessa on käytettävä tukikelpoista raaka-ainetta edistyksellisten biopolttoaineiden ja biomassaan perustuvien tuotteiden tuotantoon. Tukikelpoisia raaka-aineita ovat esimerkiksi uusiutuva biomassa, jätevedestä saatu biomassa, käsitelty jätevesiliete sekä sellu- ja paperiteollisuuden sivutuotteet. Tukikelpoisen biojalostamon on käytettävä raaka-aineena eniten edistyksellisiä biopolttoaineita.

(108)

Bioetanolin tuottajat voivat saada tukea järjestelmästä, jos ne täyttävät kelpoisuusperusteet ja jos viranomaisilla on käytettävissä riittävästi tukirahoja. Hankkeen on oltava teknisesti edistynyt, ja lainanottajan on täytettävä asianomaisessa lainsäädännössä esitetyt taloutta koskevat kriteerit. Lisäksi on oltava riittävä varmuus siitä, että taattu laina maksetaan takaisin.

(109)

Edellytykset täyttävälle hakijalle myönnetään lainatakaus, jonka avulla hakija saa tarvittavan rahoituksen sivulliselta lainanantajalta. Liittovaltio voi tukikelpoisen hankkeen osalta myöntää takauksen enintään 90 prosentille lainasta, joka kattaa enintään 80 prosenttia rahoitettavan hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Lainanottajan on rahoitettava loput 20 prosenttia. Lisäksi takauksen enimmäisprosentti supistuu lainasumman kasvaessa.

(110)

Tutkimuksen mukaan yksikään yritys ei ollut vielä saanut Yhdysvaltojen viranomaisilta tukea tämän järjestelmän puitteissa. Tutkimusajanjaksolla kolme otoksen ulkopuolista yritystä oli hakenut lainatakausta selluloosapitoisen bioetanolin tuotantoon. Kahden hakemuksen käsittely oli edelleen kesken. Yksikään kyseisistä yrityksistä ei valmista bioetanolia maissista. Tutkimuksessa selvisi myös, ettei järjestelmä ole vielä johtanut bioetanolin tuotantoon.

(111)

Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että selluloosapitoisen bioetanolin tuleville tuottajille myönnettävillä lainatakauksilla ei ollut vaikutusta bioetanolin tuotantoon ja myyntiin tutkimusajanjaksolla.

(112)

Sen vuoksi ei ole tarpeen arvioida tutkimuksen puitteissa tarkemmin, voitaisiinko järjestelmän perusteella ottaa käyttöön tasoitustoimenpiteitä.

(113)

Yhdysvaltojen maatalousministeriön biomassasatojen avustusohjelmasta tuetaan seuraavan sukupolven edistyksellisten biopolttoaineiden raaka-aineiden tuotantoa. Avustusohjelmasta on hyötyä tukikelpoisten satojen tuottajille tai tukikelpoisessa maaperässä kasvatettujen biomassamateriaalien omistajille. Avustuksia myönnetään siis sellaisten satojen ja materiaalien tuotantoon, joita voidaan hyödyntää edistyksellisissä biopolttoaineissa, mutta ei itse biopolttoaineiden tuotantoon.

(114)

Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan maissista tuotettu bioetanoli, joka kattaa lähes kaiken bioetanolin tuotannon ja viennin Yhdysvalloissa, on nimenomaan jätetty avustusohjelman ulkopuolelle. Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan ohjelmasta ei aiheutunut etua yhdysvaltalaisille bioetanolin kaupallisille tuottajille tutkimusajanjaksolla, sillä ohjelmassa keskityttiin edistyksellisiin biopolttoaineisiin eikä niitä tuotettu kaupallisesti.

(115)

Vuoden 2008 elintarvike-, ympäristönsuojelu- ja energialain (2008 Farm Bill) 9011 pykälä on Yhdysvaltojen maatalousministeriön biomassasatojen avustusohjelman oikeusperusta.

(116)

Biomassasatojen avustusohjelma käsittää kaksi osaa, joiden kelpoisuuskriteerit ovat erilaiset. Ensimmäisestä osasta (Project Area) myönnetään avustuksia tukikelpoisten satojen tuottajille, kun taas toisesta osasta (Matching Assistance) myönnetään täydentävää avustusta tukikelpoisten materiaalien omistajille. Tukikelpoisia satoja ja materiaaleja käytetään hyväksi edistyksellisten biopolttoaineiden, lämmön, energian ja eloperäisten tuotteiden tuotannossa. Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan maksuja ei suoriteta suoraan biopolttoaineiden ja bioenergian tuottajille.

(117)

Tukikelpoisella sadolla tarkoitetaan mitä tahansa uusiutuvaksi biomassaksi katsottavaa satoa lukuun ottamatta satoa, jolle voidaan myöntää tukea vuoden 2008 elintarvike-, ympäristönsuojelu- ja energialain I luvun nojalla. Tukikelpoisten satojen ulkopuolelle on jätetty muun muassa maissi, jyvädurra, kaura, riisi, vehnä, hunaja ja sokeri.

(118)

Tukikelpoista materiaalia on kaikki uusiutuva biomassa lukuun ottamatta edellä mainituista tukikelpoisten satojen ulkopuolelle jätetyistä sadoista peräisin olevia kokonaisia jyviä. Vaikka ohjelman ulkopuolelle jätetyistä sadoista peräisin olevat jyvät (esim. maissi) eivät voi saada tukikelpoisille materiaaleille tarkoitettua tukea, kyseisistä sadoista peräisin olevat jäännökset (esim. selluloosapitoinen aines) ovat tukikelpoista materiaalia.

(119)

Avustusohjelman ensimmäisestä osasta myönnetään avustuksia tukikelpoisten satojen tuottajille. Tukikelpoinen sato on tuotettu ’hankealueeksi’ määritellyllä maantieteellisellä alueella. Avustusohjelman toisesta osasta myönnetään täydentäviä avustuksia uusiutuvan biomassan lähteiden tai tukikelpoisten materiaalien keruuseen, korjaamiseen, varastointiin ja kuljetukseen.

(120)

Biomassaa muuntaville laitoksille, kuten bioetanolin tuottajille, ei myönnetä avustusta ohjelmasta. Sen sijaan avustuksia voidaan myöntää kyseisten laitosten toimittajille, jotka tuottavat tukikelpoisia satoja tai omistavat tukikelpoista materiaalia. Yhdysvaltojen viranomaiset ilmoittivat, että avustusohjelmasta ei ole tutkimusajanjaksolla tuettu bioetanolin, mukaan lukien selluloosapitoinen bioetanoli, tuotantoa.

(121)

Avustusohjelmasta myönnettiin tutkimusajanjaksolla kolmelle bioetanolilaitokselle, jotka täyttivät tutkimukseen ja kehittämiseen myönnettävää tukea koskevat vaatimukset kuljetuksen ja varastoinnin alalla. Tutkimusajanjaksolla maksettiin yhteensä 1,7 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria 83:lle materiaalien omistajalle, jotka toimittivat maissia yhteen hyväksyttyyn laitokseen. Muille materiaalien omistajille ei suoritettu maksuja materiaalin toimittamisesta kahteen muuhun hyväksyttyyn biomassaa muuntavaan laitokseen.

(122)

Ennen tutkimusajanjaksoa Yhdysvalloissa oli 458 biomassaa muuntavaa laitosta, jotka täyttivät ohjelmassa vahvistetut kriteerit tukikelpoisten materiaalien vastaanottamiseksi. Vain kaksi näistä laitoksista oli bioetanolin tuottajia.

(123)

Hankealueita oli tutkimusajanjaksolla yhdeksän. Siinä vaiheessa satoja oltiin ilmoittamassa tai kirjaamassa avustusohjelmaan. Näin ollen tutkimusajanjaksolla ei kerätty tai korjattu lainkaan satoa.

(124)

Kuten edellä kuvattiin, järjestelmästä maksetaan avustuksia sellaisille toimittajille, jotka tuottavat tukikelpoisia satoja tai omistavat tukikelpoista materiaalia. Mikään ei osoittanut, että etuja olisi siirretty bioetanolin tuottajille, joten maksetut määrät eivät anna aihetta tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoon.

(125)

Yhdysvaltojen maatalousministeriön maaseudun energiaohjelmasta myönnetään lainatakauksia ja avustuksia maaseudun pienyrityksille ja maataloustuottajille uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien järjestelmien hankkimiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Lisäksi ohjelmasta myönnetään avustuksia uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä järjestelmiä koskevien toteutettavuustutkimusten ja energiakatselmusten tekemiseen sekä uusiutuvien energialähteiden kehittämistukea maataloustuottajille ja maaseudun pienyrityksille. Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan maaseudun energiaohjelmasta tuetaan monenlaisten maataloustuottajien ja pienyritysten pyrkimyksiä vähentää energian kulutusta. Sen sijaan siitä ei tueta minkään tietyn hyödykkeen tuotantoa, eikä ohjelmaa ole tarkoitettu tietylle yritykselle tai yritysryhmälle.

(126)

Maaseudun energiaohjelma sisältää kolme osaa:

(127)

Näistä kolmesta maaseudun energiaohjelman osasta tuetaan seuraaviin aihealueisiin liittyviä hankkeita: uusiutuvaa energiaa käyttävät järjestelmät, energiatehokkuuden parantaminen, energiakatselmukset, uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen tarkoitettu apu ja toteutettavuustutkimukset.

(128)

Vuoden 2002 maatalouslain IX luvun 9006 ja 9007 pykälä, sellaisina kuin ne ovat muutettuina vuoden 2008 elintarvike-, ympäristönsuojelu- ja energialain IX luvun 9001 pykälällä, muodostaa oikeusperustan Yhdysvaltojen maatalousministeriön maaseudun energiaohjelmalle.

(129)

Tukikelpoisuusperusteet riippuvat hankkeen luonteesta, kuten (127) kappaleessa kuvataan, ja uusiutuvia energialähteitä käyttäviä järjestelmiä ja energiatehokkuuden parantamista koskevien hankkeiden osalta siitä, haetaanko avustusta vai lainatakausta.

(130)

Tutkimuksen mukaan maaseudun energiaohjelmasta on vuoden 2008 elintarvike-, ympäristönsuojelu- ja energialain antamisen jälkeen myönnetty avustuksia yli 5 960 hankkeeseen 1 päivän lokakuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2011 välisenä aikana (tutkimusajanjakso). Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan suurin osa avustuksista myönnettiin hankkeisiin, jotka eivät liittyneet minkään tyyppisiin biopolttoaineisiin. Hankkeet koskivat muun muassa aurinkoenergiaa, tuulivoimaa ja energiatehokkuutta.

(131)

Tutkimusajanjaksolla maaseudun energiaohjelman osaohjelmista myönnettiin tukea vain kahdelle bioetanolin tuottajalle toteutettavuustutkimusten tekemistä varten. Ennen tutkimusajanjaksoa yksi yritys sai avustusta uusiutuvia energialähteitä koskevia järjestelmiä varten hankkeeseen, jonka yhteydessä bioetanolia tuotettiin sokerista ja alkoholipohjaisesta jätteestä.

(132)

Järjestelmää pidetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuna tukena, koska Yhdysvaltojen viranomaiset myöntävät järjestelmän kautta taloudellista tukea avustuksina. Tuesta on etua sitä saaville yrityksille.

(133)

On kuitenkin huomattava, että kyseisiä avustuksia ei ilmeisesti tarkoitettu minkään tietyn hyödykkeen, kuten bioetanolin, tuotantoon, joten niiden perusteella ei voida ottaa käyttöön tasoitustoimenpiteitä perusasetuksen 4 artiklan mukaisesti.

(134)

Asiaa koskevan lainsäädännön mukaan yhdennettyjä biojalostamoja koskevien esittelyhankkeiden rahoittamiseen voidaan myöntää tukea. Hankkeet koskevat yhdennettyjen biojalostamojen kaupallista soveltamista erityisesti lignoselluloosapitoista raaka-ainetta käyttäen, biomassatekniikoiden kaupallista soveltamista erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten nestemäisiin ajoneuvopolttoaineisiin, korkean lisäarvon tarjoaviin biopohjaisiin kemikaaleihin, raakaöljypohjaisten raaka-aineiden ja tuotteiden korvikkeisiin sekä sähkön tai hyötylämmön muodossa olevaan energiaan, sekä monenlaisten biomassaraaka-aineiden keruuta ja käsittelyä.

(135)

Vuoden 2005 energiapolitiikkalain 931 ja 932 pykälä muodostavat oikeusperustan energiaministeriön biojalostamoille tarkoitetuille hankeavustuksille.

(136)

Tukikelpoisuus määritellään kunkin hankkeen osalta energiaministeriön virkamiesten julkaisemassa avustusilmoituksessa. Bioetanolia koskevien avustusilmoitusten mukaan avustuksia voidaan myöntää hakijoille, jotka käyttävät selluloosapitoista biomassaa ja tuottavat biopolttoainetta. Tukikelpoinen biomassa ja biopolttoaine(et) määritellään erikseen kussakin avustusilmoituksessa.

(137)

Tukijärjestelmä toteutetaan vuotuisten hakumenettelyjen ja avustusilmoitusten avulla, joiden kautta määrärahat jaetaan. Hakumenettelyihin voivat osallistua tukikelpoiset hakijat, jotka edustavat teollisuutta, tiedemaailmaa ja kansallisia laboratorioita. Tukikelpoisten hakijoiden ehdotuksia tarkastellaan avustusilmoituksessa esitettyjen kriteerien pohjalta. Sen jälkeen kun avustus on myönnetty, energiaviraston virkamiehet valvovat avustuksensaajan toiminnan laajuutta, aikataulua ja kustannuksia avustuksen keston ajan. Avustuksensaajalle hankkeen toteuttamisen aikana aiheutuneet kustannukset korvataan.

(138)

Ohjelman puitteissa tehdyillä avustussopimuksilla ei tueta maissibioetanolin jalostustekniikoiden kehittämistä. Avustuksia myönnetään pelkästään selluloosapitoisiin edistyksellisiin biopolttoaineisiin.

(139)

Avustuksensaajien on käytettävä selluloosapitoista biomassaa ja tuotettava biopolttoainetta. Tukikelpoinen biomassa ja biopolttoaine(et) määritellään erikseen kussakin avustusilmoituksessa.

(140)

Tutkimusajanjaksolla järjestelmästä tuettiin viittä laajamittaista bioetanolihanketta. Yksi otokseen valituista yrityksistä sai etua järjestelmästä tutkimusajanjaksolla.

(141)

Järjestelmää pidetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuna tukena, koska Yhdysvaltojen viranomaiset myöntävät järjestelmän kautta taloudellista tukea avustuksina. Tuesta on etua sitä saaville yrityksille.

(142)

Tutkimuksen mukaan markkinoilla ei tutkimusajanjakson aikana kuitenkaan myyty kaupallisesti tuotettua selluloosapitoista bioetanolia. Kun otetaan huomioon tämän asian erityispiirteet eli se, että järjestelmässä keskitytään esimerkiksi selluloosapitoisiin biopolttoaineisiin ja ettei selluloosapitoista bioetanolia tuotettu kaupallisesti, järjestelmästä ei tutkimusajanjaksolla aiheutunut etua yhdysvaltalaisille bioetanolin kaupallisille tuottajille eikä sillä siten ollut lainkaan vaikutusta bioetanolin vientiin EU:hun tutkimusajanjaksolla.

(143)

Lisäksi todetaan, että järjestelmästä myönnettyjen tukien määrä oli vähäinen, kun sitä verrataan otokseen valittujen yritysten tarkasteltavana olevasta tuotteesta saamaan liikevaihtoon.

(144)

Tutkimusajanjaksolla Yhdysvaltojen viranomaiset myönsivät hyvitystä 0,45 Yhdysvaltain dollaria kutakin alkoholin ja polttoaineen sekoituksen tuotannossa käytettyä etanoligallonaa kohti. Bioetanolin sekoittajat hyötyivät siis myyntihetkellä pienemmästä veroprosentista tai saivat suoran maksun, joka korvasi osittain bensiinipolttoaineista tavallisesti perittävän valmisteveron. Seoksille myönnetyllä verohyvityksellä korvattiin vain vähäisemmässä määrin tuloverovelvollisuus. Kyseessä on taloudellinen etu eli viranomaisten saamatta jäänyt tulo, josta aiheutuu etua sen saajille pienemmän veron muodossa. Järjestelmä koskee vain sellaisia yrityksiä, jotka toimivat bioetanoliteollisuudessa eli bioetanolin sekoittamisessa. Sen vuoksi järjestelmän perusteella voidaan ottaa käyttöön tasoitustoimenpiteitä.

(145)

Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että tärkein tukijärjestelmä eli bioetanolin sekoituksille myönnetty verohyvitys, lakkautettiin vuoden 2011 lopussa, eikä sitä ole otettu uudelleen käyttöön.

(146)

Sen jälkeen kun komissio oli ilmoittanut olennaiset tosiseikat ja huomiot, joiden pohjalta se päätti jatkaa tutkimusta ilman väliaikaisia toimenpiteitä, yksi osapuoli esitti, että monissa veroilmoituksissa oli edelleen mahdollista hakea tätä tukea myös 31 päivän joulukuuta 2011 jälkeen.

(147)

Vastauksena tähän väitteeseen todetaan, että tutkimuksen mukaan bioetanoliseoksille tarkoitettua verohyvitystä hakivat etupäässä sekoittajat hyvityksenä valmisteverosta siinä vaiheessa, kun bioetanolia sekoitettiin bensiiniin, saadakseen vähennystä valmisteverovelvollisuudestaan. Bioetanoliseoksille tarkoitetulla verohyvityksellä korvattiin vain rajoitetussa määrin hakijan tuloverovelvollisuus. On selvää, että sekoittamisen ja hyvityksen maksamisen välillä kuluu jonkin verran aikaa. Sen vuoksi seoksille tarkoitettua verohyvitystä koskevilla hakemuksilla ei ole merkitystä enää siinä vaiheessa, kun tehdään päätös mahdollisten lopullisten toimenpiteiden käyttöönotosta vuonna 2012, ellei järjestelmää oteta uudelleen käyttöön takautuvasti. Sen vuoksi ei ole perusteltua todeta, että tukijärjestelmä jatkui.

(148)

Sama osapuoli väitti, että 15 artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan perusteella on selvää, että tuki voidaan katsoa peruutetuksi vasta sitten kun vastaaja on esittänyt vakuuttavat todisteet siitä, ettei maksuja voida enää suorittaa minkään tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajia/viejiä hyödyttävän tukijärjestelmän mukaisesti. On kuitenkin huomattava, että bioetanoliseoksille tarkoitettu verohyvitys oli ainoa tukijärjestelmä, josta myönnettävien tukien perusteella olisi mahdollisesti voitu ottaa käyttöön tasoitustoimenpiteitä tutkimusajanjaksolla, ja kyseinen järjestelmä on jo päättynyt. Muut tutkitut järjestelmät, joista aiheutui etua suoraan bioetanolituotannolle, olivat merkitykseltään vähäisiä. Sen vuoksi tämä väite hylätään.

(149)

Kyseinen osapuoli esitti myös, että selluloosapitoisen bioetanolin tuottajille tarkoitettu tuloverohyvitys, jota kuvataan edellä (79)–(85) kappaleessa, on tarkoitettu korvaamaan seoksille myönnetty verohyvitys tarkasteltavana olevan tuotteen tukemisessa. Vastauksena tähän väitteeseen komissio toteaa, että vaikka ensimmäisen polven bioetanolille tarkoitetut tuet on lakkautettu lähes kokonaan, toisen sukupolven biopolttoaineille tarkoitetut tukijärjestelmät ovat lisääntyneet. Toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotanto on kuitenkin vähäistä, joten myönnetyt tuet ovat tässä vaiheessa hyvin pieniä. On syytä tarkentaa, että selluloosapitoisen bioetanolin tuottajille tarkoitetulla tuloverohyvityksellä ei korvata seoksille tarkoitettua verohyvitystä siitä syystä, että se oli olemassa jo aiemmin. Lisäksi selluloosapitoisen bioetanolin tuottajille tarkoitettu tuloverohyvitys on nimensä mukaisesti kyseisille tuottajille tarkoitettu kannustin. Seoksille myönnettävä verohyvitys on sen sijaan sekoittajille tarkoitettu kannustin. Tutkimuksen mukaan useimmissa tapauksissa seoksille tarkoitettua verohyvitystä haki valmisteveron alainen seoksen valmistaja/myyjä, kuten petrokemian yritys. Toisen sanoen bioetanolin tuottajat eivät hakeneet suurinta osaa seoksille tarkoitetusta verohyvityksestä tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi ei myöskään voida väittää, että selluloosapitoisen bioetanolin tuottajille tarkoitettu tuloverohyvitys korvaisi seoksille myönnettävän verohyvityksen. Näin ollen tämä väite hylätään.

(150)

Lopuksi kyseinen osapuoli esitti, että etuja voidaan myöntää myös seoksille tarkoitetun verohyvityksen päätyttyä, sillä kyseisellä tuella maksetun käyttöomaisuuden käyttö jatkui myös sen jälkeen. Sen mukaan käyttöomaisuuden hankintaan liittyvien tukien osalta olisi etujen laskemisessa otettava huomioon myös kuolettamisaikana aiemmilta vuosilta kertyneet edut. Ensinnäkin todetaan, että tuki ei liity käyttöomaisuuden hankintaan. Seoksille myönnettävä verohyvitys on toistuva tuki, sillä se myönnetään tietyksi ajanjaksoksi ja etujen oletetaan kertyvän sinä vuonna, jona tuki myönnetään. Lisäksi kuten edellä todetaan, tutkimusajanjaksolla tuen hakijoista vain pieni osa oli bioetanolin tuottajia. Sen vuoksi tämä väite hylätään.

(151)

Yhdysvaltojen viranomaisten toimittamien tilastotietojen mukaan pientuottajien tuloverohyvitystä on käytetty kaikkiaan hyvin vähän verrattuna seoksille tarkoitettua verohyvitystä koskeviin hakemuksiin. Kun tämän järjestelmän perusteella haetun hyvityksen kokonaismäärää verrataan bioetanolin kokonaistuotantoon, nähdään, että tukien määrä tutkimusajanjaksolla oli vähäinen.

(152)

Selluloosapitoisen bioetanolin tuottajat eivät hakeneet tutkimusajanjaksolla lainkaan tuloverohyvitystä. Samalla ajanjaksolla ei myöskään kaupallisesti tuotettu selluloosapitoista bioetanolia.

(153)

Tutkimuksen mukaan Yhdysvaltojen maatalousministeriön bioenergiaohjelma päättyi vuonna 2006, eikä sitä ole käynnistetty uudelleen. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että sikäli kuin edistyksellisille biopolttoaineille tarkoitetusta Yhdysvaltojen maatalousministeriön bioenergiaohjelmasta, biojalostamoille tarkoitetusta Yhdysvaltojen maatalousministeriön avustusohjelmasta, Yhdysvaltojen maatalousministeriön biomassasatojen avustusohjelmasta, Yhdysvaltojen maatalousministeriön maaseudun energiaohjelmasta ja energiaministeriön biojalostamoille tarkoitetuista hankeavustuksista aiheutui etua bioetanolin tuotannolle tutkimusajanjaksolla, tukien määrä oli vähäinen.

(154)

Tutkimuksen mukaan kolme osavaltioiden järjestelmistä (Illinois’n osavaltion avustukset E85-infrastruktuuriin, Iowan osavaltion avustukset biopolttoaineiden infrastruktuuriin ja Montanan osavaltion avustukset E85-polttoaineen infrastruktuuriin) ei koske bioetanolin tuottajia. Järjestelmistä myönnetään polttoaineen vähittäismyyjille tukea runsaasti etanolia sisältävälle polttoaineelle soveltuvien polttoainepumppujen asentamiseen, ja tuet koskevat pelkästään bioetanolin vähittäismyyjiä. Sen vuoksi bioetanolin tuottajat eivät saa lainkaan etua näistä järjestelmistä. Tältä osin todetaan, ettei yksikään otokseen valituista yrityksistä saanut kyseisistä järjestelmistä etua joko suoraan tai välillisesti.

(155)

Lisäksi Yhdysvaltojen viranomaiset ilmoittivat, että Minnesotan osavaltio ei ole ottanut käyttöön selluloosapitoisen etanolin investointeihin tarkoitettua verohyvitystä, kuten valituksen tekijä on esittänyt. Ne myös ilmoittivat, että Minnesotan osavaltio antoi vuoden 2010 alussa lain pienyritysten investointeihin tarkoitetusta verohyvityksestä, jota kutsutaan yleisesti bisnesenkelien investointien verohyvitykseksi. Toisin kuin valituksen tekijä on väittänyt, bisnesenkelien investointien verohyvitystä ei ole tarkoitettu yrityksille vaan sijoittajille, jotka investoivat pienyrityksiin.

(156)

Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan järjestelmää ei sovellettu tutkimusajanjaksolla, siihen ei ole ohjattu rahoitusta heinäkuun 2007 jälkeen, eikä se ole toiminut vuoden 2008 jälkeen, jolloin varat loppuivat. Järjestelmästä myönnettiin sen soveltamisaikana avustuksia uusiutuvien polttoaineiden tuotantolaitosten rakentamiseen tai olemassa olevien laitosten laajentamiseen.

(157)

Vuonna 2008, jolloin järjestelmää vielä sovellettiin, siitä myönnettiin kaksi avustusta kahdelle otokseen kuulumattomalle yritykselle, jotka sijaitsevat Illinois’ssa. Järjestelmää ei kuitenkaan enää sovelleta, eikä yksikään otokseen valituista yrityksistä saanut siitä etua tutkimusajanjaksolla.

(158)

Vaihtoehtoisen energian jatkuva lainaohjelma perustuu Iowan osavaltion vuoden 1997 lain 476.46 pykälään sellaisena kuin se on muutettuna. Laissa todetaan, että Iowan energiakeskus (Iowa Energy Center) perustaa vaihtoehtoisen energian jatkuvan lainaohjelman ja hallinnoi sitä sekä luo vaihtoehtoisen energian jatkuvan lainarahaston osavaltion finanssiministeriön alaisuuteen. Rahaston hallinnoinnista vastaa energiakeskus.

(159)

Jatkuvan lainaohjelman rahastoon osoitetuista varoista voidaan myöntää lainoja Iowan osavaltion vuoden 1997 lain 476.46 pykälässä, sellaisena kuin se on muutettuna, määriteltyjen vaihtoehtoisen energian tuotantolaitosten tai pienten vesivoimalaitosten rakentamiseen.

(160)

Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan vuosina 2008–2010 ja tutkimusajanjaksolla vaihtoehtoisen energian jatkuvasta lainaohjelmasta ei myönnetty lainoja yhdellekään bioetanolin tuotantolaitokselle. Sen vuoksi päätettiin, ettei järjestelmää tutkita enää tarkemmin tämän menettelyn yhteydessä.

(161)

Nebraskan osavaltiossa peritään tällä hetkellä moottoriajoneuvojen polttoaineveroa 0,267 Yhdysvaltain dollaria gallonaa kohti kaikesta osavaltiossa myytävästä bensiinistä, gasoholista, dieselpolttoaineesta, bioetanolista ja puristetuista kaasuista. Tutkimusajanjaksolla sovelletusta etanolituotannon kannustinjärjestelmästä myönnettiin tietyt kriteerit täyttäville, viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2004 toiminnassa olleille etanolin tuotantolaitoksille verohyvitystä 0,18 Yhdysvaltain dollaria gallonaa kohti.

(162)

Tuen hakemisen määräaika oli 16 päivä huhtikuuta 2004. Tukikelpoisen tuotantolaitoksen oli sijaittava Nebraskan osavaltiossa, ja lisäksi se joko i) ei saanut olla toiminnassa 1 päivänä syyskuuta 2001 tai sitä ennen tai ii) se ei saanut hyötyä verohyvityksestä ennen 1 päivää kesäkuuta 1999. Kaikki fermentointi, tislaus ja dehydraatio on toteutettava kriteerit täyttävässä laitoksessa.

(163)

Järjestelmästä ei aiheutunut etua yhdellekään otokseen valitulle yritykselle. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että tuen määrä oli vähäinen verrattuna bioetanolin kokonaistuotantoon Yhdysvalloissa.

(164)

Etelä-Dakotan osavaltio on ottanut käyttöön bioetanolin tuottajille tarkoitetun ohjelman, josta tarjotaan tietyt kriteerit täyttäville bioetanolilaitoksille tukea 0,20 Yhdysvaltain dollaria kutakin tuotettua bioetanoligallonaa kohti. Tukea voidaan vuosittain myöntää kullekin laitokselle enintään 1 miljoona Yhdysvaltain dollaria.

(165)

Etyylialkoholi on tislattava ja tuotettava kokonaan Etelä-Dakotan osavaltiossa, sen on oltava 99-prosenttisesti puhdasta, se on tislattava viljanjyvistä, ja se on denaturoitava. Etanolin tuotantotukea voidaan myöntää vain sellaisissa laitoksissa tuotetulle etyylialkoholille, joiden toiminta käynnistyi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006.

(166)

Kullekin tukikelpoiselle laitokselle voidaan myöntää tuotantotukea enintään 83 333 Yhdysvaltain dollaria kuukaudessa. Jos käytettävissä ei ole riittävästi varoja, jotta kullekin bioetanolin tuotantolaitokselle voidaan maksaa kuukausittain 83 333 Yhdysvaltain dollaria, kullekin laitokselle maksetaan määräsuhteessa laskettu osuus käytettävissä olevista varoista sen perusteella, kuinka monta gallonaa etyylialkoholia ne ovat kyseisen kuukauden aikana tuottaneet suhteessa kaikissa kriteerit täyttävissä laitoksissa tuotetun kaiken etyylialkoholin määrään. Kukin tukikelpoinen laitos voi saada vuodessa tukea enintään 1 miljoona Yhdysvaltain dollaria, ja tuotantotukea voidaan myöntää koko tukiaikana enintään 9 682 000 Yhdysvaltain dollaria. Tuki on siis toistuvaa, ja se kirjataan vuosittain.

(167)

Tutkimuksen mukaan kaksi otokseen valituista yrityksistä sai etua järjestelmästä tutkimusajanjaksolla. Tuen määrä laskettiin kummankin yrityksen osalta tutkimusajanjaksolla saatujen maksujen perusteella. Tuen määrä jaettiin sen jälkeen yritysten bioetanolin kokonaismyynnille (nimittäjä) tutkimusajanjaksolla.

(168)

Laskelman mukaan tuen määrä oli kummankin yrityksen osalta vähäinen.

(169)

Tutkimuksessa todettiin, että kaksi valituksen tekijän mainitsemaa Yhdysvaltojen osavaltioiden tukijärjestelmää eli Nebraskan osavaltion etanolituotannon verohyvitys ja Etelä-Dakotan osavaltion etanolituotannon kannustin tarjosivat bioetanolin tuotantoon sellaista tukea, josta on etua tuottajille kyseisissä osavaltioissa. Vaikka järjestelmät näyttävät olevan kyseisissä osavaltioissa erityisiä, tukien määrät ovat kuitenkin vähäiset verrattuna bioetanolin kokonaistuotantoon Yhdysvalloissa. Otokseen valittujen yritysten saamien tukien katsottiin myös olevan määrältään vähäiset.

(170)

Tutkimuksen mukaan kaikki tutkitut järjestelmät lukuun ottamatta (171) kappaleessa tarkoitettua järjestelmää olivat merkitykseltään vähäisiä eivätkä antaneet aihetta tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoon tutkimusajanjaksolla.

(171)

Kuten 53–71 kappaleessa todettiin, tutkimuksen mukaan Yhdysvaltojen viranomaiset myöntävät seoksille tarkoitettua verohyvitystä 0,45 Yhdysvaltain dollaria jokaista sellaista bioetanoligallonaa kohti, jota käytetään alkoholin ja polttoaineen seoksen tuotannossa, ja verohyvityksestä on etua etanolin sekoittajille.

(172)

Tukea siis myönnettiin yksikkökohtaisesti eli suhteessa käytetyn bioetanolin määrään. Lisäksi tuki liittyy unioniin tuotuun tuotteeseen.

(173)

Perusasetuksen säännösten mukaisesti tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavien tukien määrä on 0,45 Yhdysvaltain dollaria gallonaa kohti.

(174)

On huomattava, että tuen määrä riippuu sekoitukseen sisältyvän bioetanolin osuudesta painoprosentteina.

(175)

Tuen määräksi katsotaan 0,45 Yhdysvaltain dollaria gallonaa kohti koko maan osalta, sillä kaikki Yhdysvalloissa tuotettu bioetanoli, myös unioniin viety bioetanoli, hyötyi viime kädessä bioetanoliseoksille tarkoitetusta verohyvityksestä. Sen vuoksi ei tarvitse tehdä eroa talouden toimijoiden välillä erityisesti sen takia, että tukea ei yleensä myönnetä bioetanolin tuottajille, vaan pääasiassa niille myyjille/toimijoille, jotka sekoittavat bioetanolia.

(176)

Sen jälkeen kun komissio oli ilmoittanut olennaiset tosiseikat ja huomiot, joiden pohjalta se päätti jatkaa tutkimusta ilman väliaikaisia toimenpiteitä, useat osapuolet esittivät, että otokseen valituille tuottajille olisi joka tapauksessa määritettävä yksilölliset tukimarginaalit ja että jos tuottajat eivät saaneet bioetanoliseoksille tarkoitettua verohyvitystä, niiden tukimarginaaliksi olisi vahvistettava nolla.

(177)

Perusasetuksen 15 artiklan mukaisesti tasoitustullin asettamista koskevassa asetuksessa on vahvistettava tullin määrä joko kunkin toimittajan osalta tai kyseisen toimittajamaan osalta. Tässä tapauksessa havaittiin, että bioetanoliteollisuuden rakenteen sekä tukien ja erityisesti bioetanoliseoksille tarkoitetun verihyvityksen myöntämistavan takia yksittäisille toimijoille vahvistetut tukimarginaalit eivät olisi edustavia eivätkä vastaisi todellista tilannetta bioetanolimarkkinoilla, varsinkaan bioetanolin vientimarkkinoilla.

(178)

WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen sekä GATT-sopimuksen 6 artiklan 3 kohdan perusteella on selvää, että toimenpiteillä on tarkoitus mitätöidä tuetun tuonnin vaikutus.

(179)

Tässä tapauksessa tutkimuksessa saatujen todisteiden mukaan kaikki Yhdysvalloista viety bioetanoli sai tukea enintään 0,45 Yhdysvaltain dollaria gallonaa kohti tutkimusajanjaksolla. Lisäksi tutkimuksen aikana selvisi, että mikään otos ei ollut edustava erityisesti tukien luonteen takia. Otokseen valitut tuottajat eivät myöskään vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin.

(180)

Itse asiassa hyvitys myönnettiin sekoittamiselle riippumatta siitä, suorittiko sen tuottaja vai viejä. Tässä tapauksessa bioetanoliseoksille tarkoitettua verohyvitystä hakivat pääasiassa viejät.

(181)

Lisäksi esitettiin, että jos otokseen valituille yrityksille vahvistettaisiin yksilölliset tukimarginaalit, komission olisi analysoitava sitä, miten bioetanoliseoksille tarkoitettu verohyvitys voidaan automaattisesti siirtää tuottajille ja miten nämä hyötyvät siitä. Analyysille ei kuitenkaan näytä olevan perusteita. Tuki maksetaan vain kerran, eikä tuote muutu. Tukea saava tuote on EU:hun viety bioetanoli. Sen vuoksi analyysille ei ole tarvetta.

(182)

Osapuolet korostivat sitä, että merkittävin tukijärjestelmä eli seoksille tarkoitettu verohyvitys, jonka kautta yhdysvaltalaiset tuensaajat saivat tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea tutkimusajanjaksolla, päättyi vuoden 2011 lopussa, eikä sitä ole otettu uudelleen käyttöön. Ne totesivat, että perusasetuksen 15 artiklan mukaan toimenpiteitä ei oteta käyttöön, jos tuki tai tuet peruutetaan tai jos osoitetaan, että niistä ei enää koidu hyötyä kyseessä oleville viejille.

(183)

Koska tutkimusajanjakson merkittävin tukijärjestelmä on päättynyt eikä näytä siltä, että se otettaisiin uudelleen käyttöön, kyseiset osapuolet katsoivat, ettei lopullisten tasoitustoimenpiteiden käyttöönotto olisi perusteltua. Lisäksi ne esittivät, että lopullisten toimenpiteiden käyttöönotto olisi joka tapauksessa turhan ankara toimenpide tukien vaikutusten poistamiseksi toimenpiteiden käyttöönottohetkellä.

(184)

Tutkimuksen mukaan bioetanoliseoksille tutkimusajanjaksolla myönnetty verohyvitys peruutettiin vuoden 2011 lopussa. Koska tutkimusajankohta oli jo päättynyt, komissio otti useaan otteeseen yhteyttä Yhdysvaltojen viranomaisiin saadakseen lisätietoja merkittävimmän tukijärjestelmän lopullisesta lakkauttamisesta.

(185)

Yhdysvaltojen viranomaisten tiloista tutkimuksen aikana kerättyjen sekä muiden näiden toimittamien tietojen perusteella ilmeni, että yhdysvaltalaisille tuensaajille suoritettiin joitakin maksuja välittömästi tutkimusajanjakson jälkeen eli Yhdysvaltojen verovuonna 2012, joka alkoi 1 päivänä lokakuuta 2011 ja päättyi 30 päivänä syyskuuta 2012. Vaikka kyseiset määrät tarkoittaisivat sitä, että tuet jatkuivat vähäisten tukien määrän ylittävinä verovuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä, kyseisen ajanjakson jälkeen ja varsinkin vuoden 2012 lopussa maksetuilla määrillä ei olisi merkitystä, koska tärkein tukijärjestelmä päättyi joulukuussa 2011. Toistaiseksi ei ole merkkejä siitä, että seoksille tarkoitettu verohyvitys otettaisiin uudelleen käyttöön. Sitä paitsi tukijärjestelmän uudelleen käynnistäminen edellyttää yleensä Yhdysvaltain kongressin antamaa lakia.

(186)

Valituksen tekijä pyysi useaan otteeseen Yhdysvalloista peräisin olevan bioetanolin tuonnin kirjaamista tullin perimiseksi takautuvasti. Pyynnössä esitettiin riittävästi todisteita, jotta kirjaaminen oli perusteltua perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(187)

Komissio katsoi, että vaikka se oli alustavasti päätellyt merkittävimmän tutkimusajanjaksolla sovelletun tukijärjestelmän päättyneen, koska siitä ei enää aiheutunut etua mahdollisten väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottohetkellä, oli olemassa viitteitä siitä, että Yhdysvallat saattaisi ottaa tukijärjestelmän uudelleen käyttöön. Suojatakseen Euroopan unionin oikeuksia tässä tilanteessa komissio päätti soveltaa tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua kirjaamista, jotta myöhemmin voitaisiin tarvittaessa ottaa takautuvasti käyttöön kyseistä tuontia koskevia toimenpiteitä siltä ajalta, kun se on kirjattu. Komissio antoi tätä varten asetuksen (EU) N:o 771/2012 24 päivänä elokuuta 2012. (9)

(188)

Tutkimuksessa todettiin, että lukuun ottamatta merkittävintä tukijärjestelmää eli seoksille tarkoitettua verohyvitystä, jota kuvattiin (53)–(71) kappaleessa, kaikista muista tutkituista tukijärjestelmistä myönnettyjen tukien määrä oli vähäinen eikä oikeuttanut tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoon tutkimusajanjaksolla.

(189)

Kuten edellä (182)–(185) kappaleessa esitetään, tutkimuksessa todettiin, että merkittävin tukijärjestelmä eli sekoituksille myönnettävä verohyvitys lakkautettiin vuoden 2011 lopussa, eikä sitä ole otettu uudelleen käyttöön. Käytettävissä olevat tiedot osoittavat selkeästi, että merkittävin tukijärjestelmä on päättynyt. Toistaiseksi ei ole merkkejä siitä, että seoksille tarkoitettu verohyvitys otettaisiin uudelleen käyttöön. Sitä paitsi tukijärjestelmän uudelleen käynnistäminen edellyttää yleensä Yhdysvaltain kongressin antamaa lakia.

(190)

Perusasetuksen 15 artiklan mukaan toimenpiteitä ei oteta käyttöön, jos tuki tai tuet peruutetaan tai jos osoitetaan, että niistä ei enää koidu etua kyseessä oleville viejille.

(191)

Lisäksi todetaan, että perusasetuksen 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti menettely on lakkautettava välittömästi, jos on todettu, että tasoitustullin käyttöönottoon oikeuttavien tukien määrä on vähämerkityksinen eli alle 2 prosenttia arvon mukaan määritettynä.

(192)

Koska tutkimusajanjaksolla sovellettu merkittävin tukijärjestelmä peruutettiin ja kaikista muista tutkituista tukijärjestelmistä myönnettyjen tukien määrä oli tutkimusajanjaksolla vähäinen perusasetuksen 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti, lopullisten toimenpiteiden käyttöönottoa ei pidetä perusteltuna.

(193)

Edellä esitetyn pohjalta katsotaan, että tämä tukien vastainen menettely olisi päätettävä.

(194)

Tutkimuksen päättämisen ohella myös tuonnin kirjaamisesta olisi luovuttava.

(195)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella menettely aiottiin päättää. Osapuolille asetettiin määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksia tämän ilmoituksen johdosta.

(196)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että tukien vastainen menettely, joka koskee Amerikan yhdysvalloista peräisin olevan bioetanolin tuontia unioniin, olisi lopetettava eikä tukien vastaisia toimenpiteitä oteta käyttöön ja myös tuonnin kirjaamisesta olisi luovuttava.

(197)

Neuvoa-antava komitea vastusti tukien vastaisen menettelyn lopettamista. Asetuksen (EY) N:o 597/2009 14 artiklan mukaisesti menettely päätetään, ellei neuvosto yhden kuukauden kuluessa ole määräenemmistöllä päättänyt toisin. Sen jälkeen tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,